Aussiploitaatio palaa valkokankaille rajulla rytinällä.
George Miller palaa apokalyptisen dyynivisionsa äärelle todellisella rytinällä. Mad Max: Fury Road (2015) on raivoisaa jatkoa Mel Gibsonin tähdittämille, 30 vuoden takaisille Mad Max -elokuville.
Korkealta ja kovaa, ylenpalttisesti yliampuen – Millerin 2010-lukulainen päivitys täyttää korvien välin toimintatykityksellä, jota seuratessa leuka loksahtaa auki ja hampaissa soi. Uutuus ei ole jatkoa edeltäjilleen, joten Fury Roadin voi hyvin katsoa ilman aiempien elokuvien tuntemusta.
Gibsonin manttelinperijä Tom Hardy on Max Rockatansky, joka joutuu paholaismaisen sotalordin Immortan Joen (jo ekassa Maxissa mukana ollut Hugh Keays-Byrne) vangiksi. Vaimonsa ja lapsensa menettäneen miehen mielenterveys horjahtelee, mikä ei näin nyrjähtäneessä maailmassa ihmetytä alkuunkaan.
Juonta Fury Roadissa on vain nimeksi. Max ei suostu Joen orjaksi vaan yhdistää voimansa toisen kapinallisen, omapäisen Furiosan (Charlize Theron) kanssa. Kaksituntinen takaa-ajo pursuaa kakofonista punk-dekadenssia ja pähkähullua sirkustelua.
Kesäkauden viihdevetonaula
Mad Max: Fury Road on nikkaroitu kesäkauden viihdevetonaulaksi, ja sellaisena se kieltämättä svengaa kuin hirvi. Lopputulos on post-apokalyptinen steampunk-western, jossa enemmän on enemmän, oli kyse sitten räjähdyksistä, törmäilevistä jättiajoneuvoista, tärähtäneistä petroolipäistä tai aggressiivisista death metal -kitarasooloista.
Tarinana Millerin revittely on yhtä epäuskottava ja outo kuin äärimmilleen viritetty videopelipainajainen. Lausumaa ei pidä käsittää negatiiviseksi kritiikiksi, sillä juuri fiilistelyyn Fury Road tähtää. Tältä pohjalta elokuva onnistuu myös rakentamaan herkullisia hahmoja, joista etenkin Charlize Theronin Ripley-vaikutteinen Furiosa ja Nicholas Houltin arvaamaton Nux jäävät vääjäämättä mieleen.
Mad Max: Fury Road on harvinaisuus siinäkin mielessä, että kaikkia yllätyksiä ei suinkaan ole tuhlattu traileriin. Tunnelma vetää häiriintyneeseen imuunsa, joka kantaa suvantovaiheiden yli. Kieli poskessa -mentaliteetti tuntuu vahvana etenkin jaksoissa, joissa Furiosan naisliittolaiset tasapainoilevat tyttöenergian ja seksploitaation välimaastossa.
Hardy täyttää Maxin tomuiset saappaat hyvin, mutta kuten jo aiemmin vihjailin, päähuomio on sittenkin toisaalla. Theronin ärhäkkä naissoturi ottaa oman paikkansa testosteronia tihkuvassa dystopiassa niin pätevästi, että Fury Roadin jo valmisteilla oleva jatko-osa on alustavasti nimetty Furiosaksi.
- Outi Heiskanen– 13.05.2015
Muualla verkossa:
Elokuvan traileri YoutubessaElokuva IMBd:ssä
