Kesä

Laulaja Toni Salminen laittoi Kesä-yhtyeen alulle Facebook-statuksella vain 11 kuukautta sitten. Statuksen alku kuului: ”Ihmiset ottaa kesäkissoja, kesähoitoja yms. Itse haluisin kesäbändin.” Kaksi tuntia Salmisen Facebook-päivityksen jälkeen bändi oli kasassa.

”Mulla oli alkanut just pitkä kesäloma, olin skeittaamassa ja pyöräytin nilkkani. Valvoin jääpussi nilkassa ja mietin, että mitä jos en pysty tekemään mitään koko alkukesänä. Kävin läpi asioita, joita olin jo pitkään halunnut tehdä”, Salminen kertoo.

Yksi niistä asioista oli suomenkielisen bändin perustaminen.

”Halusin toteuttaa omalla tavallani näkemystäni suomalaisen rockin kaanonista sekä heittäytyä siihen tunnelmaan ja maailmaan, mistä olen varhaisimmat ja jollain tapaa voimakkaimmat kokemukset musiikin parissa kokenut.”

Salmisen päivityksen myötä bändiin ilmoittautuivat kitaristit Santeri Suominen ja Eetu Blomqvist, rumpali Kimmo Saastamoinen sekä basisti Antti-Ville Muurman.

Kesä liittyy valoon, vauhtiin ja kiimaan

Bändin nimi on Kesä, vaikka sen kolhot kasarisoundit ja post-punkin tummanpuhuva perinne olisivat enemmän kotonaan syksyssä.

Kesän kitaristi Suominen kertoo, että kokoonpanon nimi päätettiin vasta, kun ensimmäinen keikka lähestyi ja julisteen tiedot piti täydentää.

”Nimeä pähkäiltiin kyllä aikansa ja käytiin erilaisia vaihtoehtoja läpi. Lopulta palattiin ihan alkuun: miten bändi sai alkunsa, mitä aikaa elettiin ja mikä teema vilahteli Tonin ensimmäisissä teksteissä. Mielikuvissa kesä yhdistyy kiimaan, optimismiin, vauhtisokeuteen ja valoon."

Kasarisaundeja ja uusia vaikutteita

Soittajilla on vahva hardcore- ja punktausta muun muassa kokoonpanoista Ills, Lighthouse Project, Deathbed ja Total Recall. Basisti Muurmanin mukaan punk on myös Kesän musiikissa läsnä, vaikka musiikilliset vaikutteet tulevat laajemmalta spektriltä.

”Kasarisaundin vaikutusta on toki turha kieltää, mutta yritys suoraan kopiointiin olisi vain tyhmää. ’Esikuvat’ ovat jo onnistuneet siinä aikoinaan niin hyvin. Lisäksi vuosien 1980–2015 välille mahtuu paljon uutta musiikkia, jolle itse on altistunut ja jota on kuunnellut”, Muurman kertoo.

Kesän musiikissa kuulee menneiden vuosien kotimaisen uuden aallon, jossa on mukana pop-kierrettä. Kuin Musta Paraati ja Duran Duran olisivat sulaneet yhdeksi juuri täysi-ikäistyneen nuorukaisen levyhyllyssä.

Esikoisalbumi kiteyttää alkutaipaleen

Svart Records julkaisee bändin omaa nimeä kantavan esikoisalbumin huhtikuun lopussa. Rumpali Saastamoisen mukaan bändillä on yhtiön kanssa kahden levyn sopimus. Seiskatuumainen ei ollut edes harkinnassa.

”Aiemmat bändimme ovat julkaisseet seiskatuumaisia. Ne hukkuvat levykauppojen hyllyihin ja näyttäytyvät välitöinä bändien diskografioissa. Meille oli tärkeää dokumentoida yhtyeen ensimmäiset kuukaudet mahdollisimman kattavasti yhteen formaattiin”, Saastamoinen kertoo.

Nuori bändi on ehtinyt tehdä vasta muutamia keikkoja. Saastamoisen mukaan vastaanotto on ollut hyvä, vaikka yhteinen rutiini bändiltä vielä puuttuukin.

”Meidän lähestymistapa keikkailuun on hyvin erilainen kuin esimerkiksi hardcoressa, jossa ideana on pitää sadan prosentin intensiteettiä koko ajan yllä. Me käytetään keikoilla syntetisaattorien osalta taustaraitoja. Ennakkoon määritellyn muodon noudattaminen on meille uusi kokemus dynamiikan rakentamisen kannalta.”

Kesän toimintatavat eivät ole kiveen hakattuja.

"Tarkoitus ei ole muodostaa tästä mitään järkähtämätöntä rock-dinosaurusta. Eksperimentaatio eri elementeillä on ainakin minulle iso osa tätä juttua. Yritämme välttää paikalleen fakkiutumista ja pitää saundia elävänä ja päivitettynä”, Muurman täydentää.