Julkaistu: 25.09.2014

Ihanat ihmiset

Uutuusnäytelmä on riemastuttavan nihilistinen tutkielma valinnanvapaudesta.

Q-teatterin johtajan Antti Hietalan käsikirjoittama ja ohjaama esitys on yhtäaikaa perinteinen trilleri sekä dramaturgisesti uskalias kokeilu, jossa kaikki muu paitsi loppuratkaisu jää avoimeksi.

Suurin osa tarinasta tapahtuu yläluokkaisen pariskunnan (Jani Volanen, Minna Haapkylä) steriilin valkoisessa olohuoneessa, jonka sisustus on yhtä harkittua ja tyhjää kuin pariskunnan elämäkin. Arjen pinnallinen yksitoikkoisuus on kuitenkin tila, josta ei nimetön aviopari - sen paremmin kuin yleisökään - pääse esityksessä nauttimaan.

Se ei ole edes vaihtoehto.

Kaikki alkaa pienestä säröstä, joka syntyy pariskunnan pakatessa tavaroitaan Vietnamin matkaa varten. Tuosta lyhyestä eripuraisuuden hetkestä lähtee liikkeelle alati paisuva tapahtumaketju, jota voisi parhaiten kuvata termillä lumipalloefekti.

Millään ei ole mitään väliä

Näytelmä kuuluu niiden tarinoiden joukkoon, joissa pahantekijät joutuvat sitkeän nuuskijan manipuloimina oman syyllisyytensä riivaamiksi.

Erotuksena kuitenkin on, etteivät Ihanien ihmisten päähenkilöt ole periaatteessa tehneet mitään pahaa, ainakaan tarkoituksella.

"Te olette joka tapauksessa syyllisiä", kuuluu Jussi Nikkilän esittämän epävakaan kotirauhanrikkojan repliikki. Juuri noihin sanoihin tiivistyykin koko näytelmän nihilistinen olemus: Yksilön valinnat ja niiden alkuunpanemat tapahtumasarjat - mahdolliset maailmat - johtavat aina samaan lopputulokseen.

Elina Hietalan esittämä huumehöyryinen bailaajatyttö ei kuitenkaan vaivaa päätään valinnoilla. Uutta sukupolvea edustava hahmo tuntuu pitävän hallitsemattomuutta elämänfilosofianaan. Kaikki, mikä tapahtuu, on vääjäämätöntä.

Mikä siis estäisi tanssimasta?

Intiimiä muukalaisuutta

Esityksen varsinainen erikoisuus on sen tavassa varioida yksittäisiä kohtauksia useaan otteeseen. Alussa tämän itseääntoistavan kerrontatavan toimivuuteen oli vaikea uskoa ja se tuntui lähinnä halvalta. Näin ei kuitenkaan ollut. 

Kerronnalla kikkailu ei ole pelkkä kuorrute, vaan se kantaa mukanaan sisältöön liittyviä merkityksiä. Se on kuitenkin riippuvainen nopeasta rytmityksestä, joka hidastuessaan saattaisi romuttaa sujuvuuden perustan - kohtausten väleihin upotetut pianomelodiat ja valoesitykset eivät nimittäin jaksa kiinnostaa kovin kauan.

Väistämättömyyden tematiikan lisäksi näytelmän kepeästä, mutta samalla syvällisestä dialogista nousee esiin ihmisen muukalaisuus. Tämä välittyy erinomaisesti näyttelijäntyöstä. Näyttelijöiden ilmaisu on puhtaan selkeää, mutta samalla aitoa ja äärimmäisen arvaamatonta.

Ihanat ihmiset palauttaa mieleen yhden jos toisenkin vastaavanlaisen kertomuksen. Se ei tässä yhteydessä ole huono asia, vaan viestii aiheen ajattomuudesta ja osoittaa kuinka perinteisistä asetelmista on yhä mahdollista jalostaa uusia ja kiinnostavia sovituksia.

Tiedot

Ihanat ihmiset

Ensi-ilta Q-teatterissa 18.9.2014.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Antti Hietala
Rooleissa: Minna Haapkylä, Elina Hietala, Jussi Nikkilä ja Jani Volanen

Lavastus ja valosuunnittelu: Jani-Matti Salo
Pukusuunnittelu: Pirjo Liiri-Majava
Äänisuunnittelu ja musiikki: Timo Muurinen