Julkaistu: 07.08.2014

Juhlaviikkojen 2014 sirkustarjonta

Race Horse Company. Kuva: Petter Hellman
Juhlaviikkojen sirkuskavalkadin pääosassa ovat ulkomailla suorastaan tähdiksi kohonneet suomalaiset tekijät.

”Juhlaviikkojen sirkuskokonaisuuteen kuuluu hyvin intiimejä ja pienimuotoisia esityksiä sekä valtavia spektaakkeleita”, sanoo Sirkuksen tiedotuskeskuksen johtaja Lotta Vaulo.

Hänen mukaansa suomalaisten suosio ulkomailla ei ole sattumaa. Kaikki he ovat alansa taitureita ja hyvin omaperäisiä ja omapäisiä taiteilijoita.

Tänä vuonna suomalaisista sirkustaiteilijoista erityisessä fokuksessa on erityisesti 20-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Jani Nuutinen. Juhlaviikoilla nähdään kokonaisuudessaan hänen trilogiansa, joka muodostuu itsenäisistä osista.

Kolmessa teltassa esitettävistä teoksista muodostuu kolme ja puoli tuntia kestävä illanvietto, joka huipentuu ravintola Juuren kokkien valmistamaan ateriaan.

Jani Nuutisen universumissa on sijaa niin nostalgialle, ranskalaiselle chansonille kuin tee-se-itse-taiteellekin. Trilogian ensimmäinen osa Un cirque juste juste (2012) on kunnianosoitus taikuudelle. Un cirque tout juste (2002) esityksessä Nuutinen jongleeraa, soittaa haitaria ja käyttää äänilähteinä pieniä kasettisoittimia.

Trilogian päättävä Un cirque plus juste (2007)- esityksen juuret vievät voimamiesesityksiin.

Hienovaraisia temppuja

Nuutiset temput ovat hyvin hienovaraisia ja ikään kuin kotikutoisen oloisia, uusi yhdistelmiä ja nykyaikaista ajattelua tarjoilevissa esityksissä elää perinteisen sirkuksen lumo ja nostalgia.

”Nuutinen asuu Keski-Ranskassa ja kehittelee siellä asuntovaunussa omaa sirkustaidettaan. Hän rakentelee löytötavarasta ja rojusta esitystensä tarpeiston. Hän ei tee perinteisiä WAU-juttuja. Hän on hyvin taitava, mutta keskittyy enemmän sävyihin kuin pompöösin shown tekemiseen.”

Nuutisen viikinkimäisen vaalea olemus ja lämmin, hiljainen huumori vetoavat ranskalaisiin.

”Hänen huumorissaan on jotain hyvin suomalaista. Hän ei tuo itseään esiin samalla tavalla kuin vaikkapa ranskalaiset sirkustaiteilijat.”

Suomalais-ranskalaisia parisuhdekuvioita

Ranskassa tunnetaan myös hyvin suomalais-ranskalainen ryhmä CIrque Aȉtal, jota nähdään parisuhteesta kertova Myötä- ja vastamäessä -esitys.

”Pariakrobatian kautta suomalainen Kati ja ranskalainen Viktor kertovat, mistä parisuhteessa on kyse. He tukevat toisiaan vuorotellen. Kati on todella pienikokoinen, Viktor puolestaan leveäharteinen ja kookas. Esitys hyödyntää hykerryttävällä tavalla heidän fyysisiä eroavaisuuksiaan.”

Kati Pikkarainen ja Viktor Cathala ovat pariskunta myös siviilissä. Myös parin suomalaisuus ja ranskalaisuus kohtaavat muun muassa musiikissa. Ranskalaisten rakastaman Simca tonni -klassikkoauton radiossa soi Eput tai Topi Sorsakoski.

Älä kokeile tätä kotona

Hurjista tempuistaan ja rosoisuudestaan tunnetun Race Horse Companyn esityksen temppujen vaativuustaso on niin korkea, että niiden tekemiseen vaaditaan aivan erityisiä fyysisiä valmiuksia, jollaisia ei kovin monella Suomen kaltaisessa pienessä maassa ole.

”Kyllähän maailmalla tehdään kaikenlaista hurjaa, mutta kyllä tämä Super Sunday on kansainvälisessäkin vertailussa esiintyjille aivan poikkeuksellisen vaativa.”

Super Sundayssa esimerkiksi kuolemanpyörää ja trampoliinia käytetään hyvin epätavallisesti.

Vaulo nostaa hurjuuden lisäksi esiin myös Race Horse Companyn tanssillisuuden, joka erottaa ryhmän ilmaisun pelkistä voimisteluryhmistä.

”Esimerkiksi yksi jäsenistä, Kalle Lehto, on voittanut break dancen suomenmestaruuden. Liikekieltä kuvailisin fyysisesti hyvin voimakkaaksi tanssiksi, jossa hyödynnetään miesten rooleja.”

Miesten roolit ovat muutenkin Super Sunday -esityksessä läsnä. Siinä miehet hurjastelevat kuin pojat, samalla esityksessä nousee kuitenkin esiin kysymys siitä, pitäisikö jonkun kuitenkin kantaa vastuu. Super Sunday -nimi viitannee siihen, että joukko villejä poikia menee suljettuun, autioon huvipuistoon kokeilemaan laitteita vähän toisin.

Nuutisen tavoin ryhmän jäsenet rakentavat laitteensa itse kierrätysmateriaalista, mutta laitteiden ja esityksen mittaluokka edustaa toista ääripäätä. Näin suurta näyttämöä ja laitteita vaativia esityksiä ei maailmalla montaa kierrä.

Ryhmän slogan kuuluu: Megalomania is not a problem anymore.

”Ryhmän temput perustuvat moniin klassisiin ideoihin, joista he ovat muodostaneet omia hurjia versioitaan.”

Mutta tuleeko jossain raja vastaan, eihän esimerkiksi ihminen kykene fyysisesti loputtomasti parantamaan suoritustaan?

”Sirkuksessa huikeinta eivät ole vain temput vaan hienointa on se, että joku kehittelee aivan omannäköisensä esityksen ja tekotavan enkä suinkaan usko että kaikki on jo tehty.”

Vaulon mukaan on pikemminkin niin, että aina, kun joku keksii jotain uutta, hän ikään kuin avaa muita huomaamaan sirkuksen mahdollisuuksia.

”Moni teininsä esitykseen vievä vanhempi varmasti hartaasti toivoo, ettei oma jälkikasvu innostu niitä kokeilemaan….”

Tiedot

Juhlaviikkojen 2014 sirkustarjonta

Helsingin Juhlaviikot 15.-31.8.2014

Tiedot sirkusohjelmistosta osoitteessa www.helsinginjuhlaviikot.fi