Julkaistu: 05.06.2014

Bamse ja Rosvokaupunki

Maailman vahvimman nallen ensimmäinen elokuva on ilo silmälle.

Taannoinen Mikko Mallikas -elokuvaensi-ilta saa seuraa Bamsesta, maailman vahvimmasta nallesta. Bamse nähdään Mikon tavoin vasta nyt ensi kertaa isolla kankaalla, vaikka itse hahmo on ollut lasten suosikki jo lähes puolen vuosisadan ajan.

Rune Andréassonin jymyhunajasta supervoimansa ammentava sarjakuvasankari syntyi 1960-luvulla. Ruotsalainen nalle on sittemmin seikkaillut oman nimikkolehtensä ohella myös televisiossa.

Bamse ja Rosvokaupunki (Bamse och tjuvstaden) alkaa tilanteesta, jossa Bamsen kylän konnista on tullut kerrassaan kunnollisia, jopa Sudesta. Ainoastaan Kasimir Ketun mielestä rosvo ei voi muuksi muuttua. Kuinka ollakaan, lipevän Ketun onnistuu puhua entiset ilkimykset mukaan kaikkien aikojen junaryöstöön.

Ensin on kuitenkin varmistettava, ettei maailman vahvin nalle pääse sotkemaan rosvojen suunnitelmia. Kun jymyhunajaa valmistava isoäitinalle kaapataan lukkojen taakse, ei Bamsella ole supervoimia.

Mummo on pelastettava, vaan kuka pelastaa Bamsen? Ystävät Pomppi-kani, Kotihiiri ja Janson-kissa sekä nokkela Nalle-Maija lähtevät mukaan suureen seikkailuun.    

Pienten puolella

Vaikka Bamse ei lukeudu länsinaapurin lastenkirjallisuuden helmiin, on pippurisella nallekarhulla edelleen tärkeä ideologinen tehtävä. Maailman vahvin nalle pysyttelee tiiviisti pienten puolella kiusaamista vastaan. 

Neuvokas nalle peittoaa vastustajansa kiltteydellä, vaikka jymynyrkki paradoksaalisesti välillä ilmassa viuhuukin. Jo pelkkä voiman käytöllä uhkaaminen istuu huonosti Bamse-tarinoiden väkivallan vastaisuuteen.  

Bamse ja Rosvokaupunki puhuttelee lapsia mm. avoimuuden, oikean rohkeuden, kärsivällisyyden, toisten ymmärtämisen ja anteeksiannon teemoilla. Joukossa tyhmyys saattaa tiivistyä, mutta yhdessä päästään myös ilahduttavan pitkälle.  

Bamse ei ole sanomassaan hienovarainen, sillä se pyrkii iskostamaan opetuksensa perheen pienimpiin. Tämäntyyppinen saarnaavuus on aina hämmentävää, olivat tarkoitusperät miten ihailtavat hyvänsä. Kertojan ääni korostaa junttaavaa vaikutelmaa entisestään.

Tunnin mittaisen elokuvan äärellä ei ennätä pitkästyä. Välillä tuntuu siltä, että Kasimir Ketun sadistinen superkonna-hahmo saattaa olla turhankin jännittävä bondmaisine kieroiluineen. Mutta inhimillinen syy löytyy myös Ketun ilkeilyn taustalta. 

Suomeksi puhuttu animaatio toisintaa sarjakuvan valkokankaalle uskollisesti. Bamsensa lukeneiden ei tarvitse pelätä nallesankarin joutuneen modernisoinnin uhriksi. Alkuperäinen visuaalinen viehättävyys ei ole jäänyt digitaalisen kikkailun jalkoihin. Päinvastoin, Christian Rylteniuksen elokuvan ulkoasu on raikkaan retro viimeistä piirtoa myöten.    

 

Tiedot

Bamse ja rosvokaupunki

Bamse och tjuvstaden

Ruotsi 2014

ENSI-ILTA 6.6.2014

OHJAUS Christian Ryltenius

KÄSIKIRJOITUS Johan Kindblom, Tomas Tivemark

TUOTANTO Jon Nohrstedt

MUSIIKKI Henrik Lörstad

ÄÄNIROOLEISSA Jussi Vatanen, Juha Muje, Jaakko Saariluoma, Markus Bäckman

KESTO 66 min