Julkaistu: 13.03.2014

Bravo! 2014

Teater Sagohuset: Max – tarina pallosta, autosta ja lampusta. Kuva: Ilkka Häikiö
Kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali käynnistyy.

Kohta saadaan pienten teatterikatsojien punttiin vipinää ja suut kääntymään iloiseen hymyyn, kun lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! starttaa kahdeksannen kerran. Joka toinen vuosi järjestettävä laaja tapahtuma levittäytyy pääkaupunkiseudulle Espoota, Vantaata ja Kauniaista myöten.

Yhteistyönä rakennettua tapahtumaa koordinoi Suomen Assitej, kansainvälinen lapsille ja nuorille suunnatun teatterin kattojärjestö. Luvassa on tasokasta kansainvälistä teatteria, keskustelutilaisuuksia ja työpajoja niin lapsille, nuorille, kuin ammattimaisille teatterintekijöillekin.

Lastenteatterin tilanne Suomessa

Istun kolmen iloisen ja tarmokkaan naisen kanssa, jotka vastaavat tapahtuman suunnittelusta ja koordinoinnista. He ovat Suomen Assitejn puheenjohtaja Nina Jääskeläinen, tuottaja Nea Granlund ja Inka Kunnala. Tiimiin kuuluu heidän lisäkseen myös Lotta Nevalainen-Tomášek. Lähdemme kartoittamaan lastenteatterin tilannetta Suomessa.

- Kysyntää on todella paljon, samoin tarjontaa. Kyse on, mistäpäs muustakaan, kuin rahasta. Lastenteatterin pääkatsojakunta muodostuu kouluista ja riippuu näin ollen kouluille sekä kunnille myönnetyistä määrärahoista. Tällä hetkellä tilanne on suhteellisen hyvä, eikä valtion puolesta määrärahoja olla todennäköisesti leikkaamassa. Mutta kyllä tässä töitä tehdä saa, että saisi katsomot täyteen, Jääskeläinen miettii.

- Täytyy muistaa, että lasten ja nuorten parissa tehtävä yleisötyö kuuluu jo monen ison teatterin työnkuvaan. On myös uusia toimintatapoja: esimerkiksi Kansallisteatterissa on ollut vinkeä lennokkityöpaja. Siellä on puuhasteltu ja lennätetty lennokkeja isolla näyttämöllä lavastajan opastuksessa, Kunnala muistuttaa.

- Lisäksi on jo olemassa eräänlainen ”kuluttajansuoja”. Yleisö osaa vaatia ja heille tarjotaan laadukasta teatteria. Ei tämä homma muuten kannattaisi, Jääskeläinen lisää.

Teatterin voima

Viime vuosina on paljon puhuttu siitä, kuinka nuoriin tulisi satsata enemmän resursseja. Uutisista saa kuitenkin huolestuneena lukea yhä uudestaan erilaisista leikkauksista. Kuinka arvokasta lasten ja nuorten parissa tehty teatterityö sitten on?

- Se on hyvin arvokasta! naiset puuskahtavat yhdestä suusta.

- Teatteri tarvitsee katsojia ja lapsista kasvaa potentiaalista yleisöä. Mitä nuorempana oppii kiinnostumaan teatterin tarjoamista mahdollisuuksista, sen parempi. Täytyy muistaa, että teatteri tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia kokemuksiin ja yhdessäoloon, Kunnalla ja Granlund painottavat.

- Taidehan on tärkeää kaikille, mutta erityisesti lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle, Jääskeläinen sanoo.

- Itse äitinä sekä näyttelijänä myönnän , että usein lavalla on enemmän läsnä kuin arjessa. Teatteri tarjoaa lapselle myös aikuisen läsnäoloa, yhdessä kokemista.

Lastenteatterin lyhyt oppimäärä

Tässä kohden voi miettiä tragikoomista aikaamme: taitaa olla aika yleistä, että kotona lapsi istutetaan helposti dvd:n ääreen, jotta vanhempi saisi omaa aikaa. Teatterissa taas vanhemmalla on oivallinen mahdollisuus olla lapsen turvana ja kanssakokijana. Mutta minkälaisia asioita täytyy ottaa huomioon lasten- tai nuortenteatteria tehdessä?

- Perussääntönä sanoisin, että teatterin kautta voidaan käsitellä hyvin monenlaisia asioita, myös ikäviä. Mutta lasten teatterissa asiat täytyy avata ja jännitys purkaa. Lasta ei myöskään saa jättää pelon tai toivottomuuden ilmapiiriin. Toinen tärkeä seikka on tietenkin kesto ja puheen määräävyys. Ei ole mitään mieltä viedä esimerkiksi kolmevuotiasta katsomaan parin tunnin puhdasta puhenäytelmää, Jääskeläinen listaa.

- Lapset ovat loppujen lopuksi hyvin rohkeita katsojia, mutta on selvää, että tekstimassa menee ohi. He ovat kiinnostuneita toiminnasta, liikkeestä, väreistä ym. Tämä on myös positiivinen haaste teatterin tekijöille, Granlund jatkaa.

- Toki on myös aivan konkreettisia asioita, kuten pääseekö esitystilasta välillä ulos ja sinne takaisin. Konkretiaa ovat myös esitysajankohta ja lasten virkeystilan huomiointi, Kunnala lisää.

Entä miten lapset suhtautuvat teatteri-illuusioon ja esimerkiksi näyttelijän ja roolihahmon ristiriitaan?

- Kerran olin kinkkisessä tilanteessa, itse asiassa teatterin peruskysymysten äärellä erään lastenteatteriesityksen kanssa; siinä proggiksessa muun muassa lauloin ja esityksen jälkeen eräs nuori katsoja kysyi haastavasti: ”Toi sun hahmo osasi laulaa, mutta osaat SÄ laulaa?” Sitä jäin miettimään, Kunnala naurahtaa.

Miehen ja teatterilampun välisestä ystävyydestä

Bravo! -festivaalilla on nähtävissä tasokkaita, kansainvälisiä ryhmiä kuudesta eri maasta. Festivaalilla nähdään mm. bolognalaisen La Baracca - Testoni Ragazzin kiehtova Spot, joka kertoo miehen ja teatterilampun välisestä ystävyydestä ja yhteisestä värikkäästä leikistä. Ruotsista saapuvan Carrasco Dance Companyn Bartolomeo puolestaan on urbaani nykytanssiteos, joka tutkii turhautumista yhteiskunnan kapeisiin rooleihin.

Ruotsalaisen Teater Sagohusetin Max – Tarina pallosta, lampusta ja autosta taas on lämminhenkinen esitys taaperoikäisen elämän peruskysymyksistä ja -asioista. Bravo!-festivaalin koko ohjelma löytyy osoitteesta www.bravofinland.org.

Tiedot

Bravo! 2014

Lasten ja nuorten teatterifestivaali

21.3-30.3.2014

Teatteria, tapahtumia ja työpajoja

Tarkka ohjelmisto ja tiedot: www.bravofinland.org