Julkaistu: 15.01.2014

Jouni Kujansuu

Jouni Kujansuu: Split 1 & 2, Galleria Sinne
Jouni Kujansuun näyttely kutsuu katsomaan.

Jouni Kujansuun (s. 1962) harvemmin esillä olevaa taidetta odottaa aina jännityksellä. Mitä hän on tällä kertaa keksinyt? Ja mistä näkövinkkelistä maailmaa nyt katsotaan!

Onko ovi varmasti suljettu?

Kujansuun hillitty estetiikka viekoittelee heti mukaansa. Jo ikkunan takaa kurkistaessa alkaa kutkuttaa. Sisällä näyttää olevan hyvin erilaisia teoksia, jotka ovat kuitenkin jämptisti paikoillaan. Kujansuu on ottanut Galleria Sinnen tilan erinomaisesti haltuunsa.

Näyttelyn nimi Kissa kadonnut herättää ihmetystä jo ennen kuin olen päässyt gallerian ikkunan taakse kurkistelemaan. Ihmetystä on herättänyt myös kutsussa ollut lyhyt runo: Onko ovi varmasti suljettu? / Mies on istunut paikoillaan jo viisitoista minuuttia ja tuijottanut / pöytää. / Hän menee keittiöön hakemaan vettä. / Lasissa on särö. / Mies näkee kärpäsen istuvan kädellään. // Noin kilometrin päässä meren pintaa hipoen lipuu punainen / ilmapallo. / Nauravat pojat yrittävät pyydystää palloa. / Italialainen seurue lähestyy laituria. / Pallo katoaa.

Havainnointia ja tajunnanvirtaa

Samanlaista havainnointia ja tajunnanvirtaa on myös näyttely. Se on oikeastaan kuin runo, jota lähtee lukemaan säe säkeeltä, teos teokselta. Eri teoksilla, joita voi seurata numeroidusta pohjakartasta, ei tunnu olevan keskenään mitään tekemistä. Silti ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jonka voi aistia.

Kujansuun taidetta ei välttämättä tarvitsekaan pureskella puhki. Sen voi ottaa vastaan sellaisenaan, hyvin esteettisenä kokemuksena, jossa niin kiinalainen maljakko kuin diaprojektorit johtoineen ovat valokuvien rinnalla yhtä lailla esille laitettuja objekteja.

Aikaa katsomassa

Kuten aiemminkin, vahvaksi punaiseksi langaksi Kujansuun teoksissa muodostuu katsominen, ympäristön havainnointi. Mitä on näkeminen? Miten koemme sen, mitä näemme? Näemmekö me kaikki samalla tavalla? Useat näyttelyn teoksista ovat (valo)kuvapareja, joissa kuvat saattavat ensi näkemältä näyttää samoilta, mutta ovatkin jollain tapaa hieman erilaisia.

Katsomisen rinnalle nousee aika. Aika muuttaa usein näkökulmaa, saa aikaan etäisyyksiä ja muutoksia. Kun katsomme kuvia tai esineitä, katsomme oikeastaan aina samalla aikakapseleita, jotka kertovat meille menneestä ajasta. Mitä meille näyttää tyhjää lyövä diaprojektori!

Mihin tämä näyttely vie katsojan? Se riippuu varmasti paljon katsojasta. Kujansuun näyttely on yksi hienoimpia alkuvuoden muutenkin runsaassa ja hyvässä näyttelytarjonnassa. Ja löytyyhän se kadonnut kissakin sieltä…

Tiedot

Jouni Kujansuu

Kissa kadonnut

10.1. – 2.2.2014

Galleria Sinne (Iso Roobertinkatu 1)

Avoinna ti-su 11-17

Vapaa sisäänpääsy

http://www.sinne.proartibus.fi/fi/etusivu/