Julkaistu: 18.12.2013

Verkossa

Kuva: Charlotte Estman-Wennström
Trillerimäinen, viihteellä höystetty tilannekatsaus Wikileaksista ja Julian Assangesta.

Kaupunginteatterin Studio Pasilassa on saanut ensi-iltansa esitys, jonka ymmärtämiseen tarvitaan lähihistorian tuntemusta ja median seuraamista. Ennen esitystä kannattaa ainakin lukea tarkkaan käsiohjelma.

Gunilla Hemmingin näytelmä Verkossa kertoo Wikileaksista ja sen perustajan, Julian Assangen tähänastisista vaiheista. Kantaaottava näytelmä on alaotsikoitu nasevasti: Wikileaksin nousu ja uho. Siitä voi jo päätellä, mitä ohjaaja Milko Lehto on ryhmänsä kanssa saanut aikaan.

Ajankohtaisteatteria

Kiinnostavaksi ja haastavaksi esityksen tekee se, että nyt esikuvat eivät ole edesmenneitä tai fiktiivisiä, vaan elossa olevia, jotkut hyvin korkeassa asemassa olevia toimijoita. Esimerkiksi Tiia Louste tulkitsee Hillary Clintonia. Esitystä voisi luonnehtia ajankohtaisteatteriksi, vaikka Hemming on sen draamaksi kirjoittanutkin. Kutkuttavaa trilleriäkin on mukana, koska kukaan ei vielä tiedä, miten Julian Assangen tulee käymään.

Niko Saarela eläytyy tyylikkäästi valkotukkaiseksi Assangeksi. Hahmo on intohimoisesti asialleen uskoutunut, arvoituksellisen etäinen ja kyvytön hoitamaan ystävyyssuhteitaan. Kauniita naisia pörrää ympärillä, mutta kaikki on valjastettu suuren asian palvelukseen. Saarela on julkisuudessa kertonut villejä juttuja siitä, mitä tapahtui, kun hän yritti ottaa Assangeen yhteyttä jututtaakseen tätä. Niiden perusteella voi päätellä, että elämme todellakin tietoyhteiskunnassa, jossa jokaista tarkkaillaan.

Esityksessä seurataan Wikileaksin vaiheita alusta tähän hetkeen asti. Näyttelijäkaarti tekee pätevää työtä hypähdellen roolista toiseen lähes salamavaihdoin. Painavan asian rinnalle Lehto on onnistunut luomaan myös veikeää huumoria. Esimerkiksi Assangelle Ruotsissa sattunut seksihölmöily raiskaussyytteineen on kuvattu parodisin keinoin. Viettelevänä ruotsalaisblondina nähdään Elina Aalto. Useissa rooleissa venkoilee muun muassa Jari Pehkonen, jonka karikatyyrit ovat hauskoja. Minulle uusi, kiinnostava tuttavuus oli Timo Ruuskanen, joka venyy elastisesti hahmosta toiseen vaikkapa pömppömahaiseksi Der Spiegel -lehden toimittajaksi. Miehellä on ilmiömäinen komiikan taju!

Todellisuuden trilleri

Fakta ja trillerimäinen tiheys on esityksessä päällimmäisenä. Tärkeänä juonteena on Assangen työsuhde Daniel Domscheit-Bergiin, jota tulkitsee uskottavasti Sauli Suonpää. Jännitystä on luvassa, kun herrat miettivät laajoja pankkipaljastuksia. Vaikka heillä oli yhteinen visio Wikileaksista, sukset menivät ristiin. Saarelan ja Suonpään yhteenotto on kuvattu dramaattisesti.

Dramaattinen on myös Bradley Manningin tarina. Seksuaalista identiteettiään etsivä nuorukainen ajautui sotilaaksi Irakiin. Tehtäviensä takia hänellä oli pääsy salaisiin sotilastiedostoihin, jotka hän päätti vuotaa Wikileaksille. Näin paljastuivat amerikkalaisten pimittämät lukuisat sotarikokset ja siviiliuhrit. Manningia esittää koskettavasti Saska Pulkkinen. Hänen julma rääkkäämisensä amerikkalaisessa vankilassa on kuvattu realistisesti. Taustaprojisoinnissa toistuu piinaavasti salainen dokumenttivideo, jossa amerikkalaiset taisteluhelikopterit tulittavat siviilejä.

Ylöspanoltaan Verkossa on tyylikäs, lähes tekno. Markus Tsokkisen lavastuksessa käytetään muun muassa pienoishissiä ja Teppo Saarisen valosuunnittelu on taitava. Välillä koko näyttämöpinnan täyttää bittien ja dokumenttien maaginen valovirta. Välillä vihreänä hohtavat numerosarjat ovat kuin scifi-, tai jännityselokuvista. Ari-Pekka Saarikon äänimaailma on trillerimäinen.

Avoimia kysymyksiä ottelun jatkuessa

Osa juonirönsyistä ja tyylilajien vaihteluista tekee näytelmästä paikka paikoin harmillisen sekavan. Esityksessä on myös paljon tulkinnan vapauksia, jopa sosiaalipornoa. Herää kysymys esityksen motiiveista. Miksi juuri nyt näytelmä Assangesta ja Wikileaksista? Onko ruotsalaisen Gunilla Hemmingin näkemys objektiivinen vai subjektiivinen? Onko näytelmä populismia vai sananvapauden puolustuspuhe?

Loppukuvassa tilannetta parvekkeeltaan tarkkaileva Hillary Clinton sekä Wikileaksin ja Manningin nettisivumainokset napauttavat katsojaa ankarasti ottamaan kantaa. Ottelu läpinäkyvän demokratian ja Isonveljen välillä jatkuu.

Tiedot

Gunilla Hemming:

Verkossa

Wikileaksin nousu ja uho

Ensi-ilta 12.12.2013 Helsingin Kuapunginteatterin Studio Pasilassa

Suomennos Liisa Urpelainen

Ohjaus Milko Lehto

Rooleissa Niko Saarela, Rosanna Kemppi, Matti Laine, Tiia Louste, Sauli Suonpää, Jari Pehkonen, Saska Pulkkinen, Leena Rapola, Elina Aalto, Sara Welling, Timo Ruuskanen

Lavastus ja puvut Markus Tsokkinen

Valosuunnittelu Teppo Saarinen

Äänisuunnittelu Ari-Pekka Saarikko

Projisointisuunnittelija Mika Haaranen

Naamiointi ja kampaukset Aino Hyttinen

www.hkt.fi