Julkaistu: 25.09.2013

Kirsikkapuisto

Kuva: Pasi Ylirisku
Mika Myllyaho on päivittänyt klassikon tähän päivään varsin osuvasti.

On aina jännittävää, kun Anton Tšehovin klassikoista tehdään uusia päivityksiä. Sellainen oli muun muassa viime keväänä KOM-teatterin raivokas tulkinta Kolmesta sisaresta. Nyt Kansallisteatterista tulee vastine: Mika Myllyahon hyppysissä on syntynyt varsin kiintoisa näkemys Kirsikkapuistosta.

Tšehov on itse ristinyt ironisimman näytelmänsä komediaksi, mutta mukana taitaa olla aika paljon tragikomediaa. Dramaattisuutta ei puutu Myllyahonkaan produktiosta.

Kohtalon tähdet loksahtavat asentoihin

Tilanomistajatar Ranevskajan rooliin alun perin kaavailtu Tea Ista joutui jäämään pois sairauden takia. Tilalle saatiin Tiina Weckström. Kohtalo päätti myös, että Kristian Smeds ei esitäkään kauppias Lopahinia, vaan Jani Volanen. Itse tekstin sovitusprosessi on varmaan ollut oma lukunsa. Niin tai näin, dramaattiset käänteet ovat saattaneet olla siunauksellisia, sillä tällä miehityksellä kokonaisuus on varsin eheä ja toimiva.

Ihmeellinen Emmi Parviainen

Myllyahon oivaltavin juju on ollut nostaa Ravenskajan tytär Anja keskushenkilöksi. Häntä näyttelee ihmeellisellä herkkyydellä ja vimmalla Emmi Parviainen. Nuori näyttelijätär on nyt kovassa nosteessa, eikä se ole ihme. Hän on hämmentävä yhdistelmä kaikkea sitä, mikä tekee näyttelijästä karismaattisen, lisänä vielä sensuelli ulkonäkö.

Myllyaho käyttää muodikkaasti live-videokuvausta, ja näin näyttelijöiden lähikuvista tulee tärkeä osa tarinaa. Parhaiten kameran käyttö toimii juuri Parviaisen kohdalla. Hänen kasvonsa tulevat iholle, ja äitinsä rakkaudesta kamppailevan tyttären tarinasta sydäntä raastava.

Tällä kertaa ei nähdä romanttista huvilamiljöötä, eikä vilaustakaan huojuvista kirsikkapuista. Katri Renton ja Myllyahon lavastus junavaunuineen on piikikkään naseva: jokainen lavalla oleva elementti on varustettu hintalapulla.  Metafora puree ”rakennemuutoksen” kourissa kamppailevaan taide-elämään: teatterin tekeminen on kallista ja toisaalta kaikki on kaupan.

Jonglöörausta ruplilla ja rakkaudella

Esko Salminen ja Tiina Weckström tekevät mainiot roolityöt menneessä maailmassa elävinä tuhlarisisaruksina. Onneksi Weckströmin hahmosta ei ole tehty höppänää, vaan hänellä ruplat eivät yksinkertaisesti pysy käsissä. Johtuneeko tämä hyvästä sydämestä tai avuttomuudesta.

Jani Volasen kauppias Lopahin on raju vastapaino sisarparille. Volanen saa hahmoonsa turhautunutta vimmaa kuin jokin pörssisijoittaja ikään. Hahmon köyhästä taustasta kumpuava katkeruus nousee hekumallisesti kutkuttavaan loppuratkaisuun. Mutta tuoko kosto kuitenkaan nautintoa? Siinäpä kysymys.

Katja Küttner tekee hienon työn tilanomistajattaren ottotyttärenä. Epätoivoinen rakkaussuhde Volasen hahmon kanssa on samalla sekä puhdasta komediaa että tragediaa.

Paavo Westerbergin esittämä ikuinen ylioppilas Trofimov tuo mukanaan muutoksen tuulia poliittisesti ja tässä sovituksessa myös varsin ajankohtaisesti. Kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan oma henkilökohtainen vapaus on onnen mitta. Hahmo ei olekaan syöpäläinen, kuten perinteisissä tulkinnoissa, vaan jännittävästi uuden ajan airut. Mieleen tulevat kaikki nykyajassa vaikuttavat, lähes anarkistisina pidetyt ideat markkinatalouden vastustamisesta. Westerbergin ja Parviaisen hahmojen romanssi on mieleen jäävä. Omaa anarkismiaan tuo mukanaan Samuli Laihon rennon rempseä kulkurimusiikki.

Vain muutaman ruplan tähden

Kaikki Myllyahon ideat eivät pure ja mukana on välillä turhaa sekoilua, mutta sekä huumori että koskettavuus kantavat loppuun asti.

Viimeisessä kohtauksessa lava on täysin tyhjä. Kaik on mänt. Ismo Kallion tulkitsema uskollinen palvelija Firs höpöttelee tyhjällä näyttämöllä, kunnes Helena Vierikon arvoituksellinen enkelihahmo taluttaa hänetkin pois. Metafora on koskettava. Teatteri ei vaadi puolta elämää, vaan kaiken. Ja lopulta teatterikin on katoavaa hetken taidetta, vain muutaman ruplan tai euron tähden. Mutta sehän se juju juuri onkin!

Tiedot

Anton Tšehov – Mika Myllyaho:

Kirsikkapuisto

Ensi-ilta Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 17.9.2013

Ohjaus Mika Myllyaho

Rooleissa: Katja Salminen, Olli Ikonen, Petri Liski, Ismo Kallio, Katja Küttner, Emmi Parviainen (TeaK), Esko Salminen, Helena Vierikko, Jani Volanen, Tiina Weckström ja Paavo Westerberg

Suomennos Eino Kalima
Lavastus Katri Rentto
Puvut Auli Turtiainen
Musiikki Samuli Laiho
Valosuunnittelu Ville Toikka
Äänisuunnittelu Esa Mattila
Videosuunnittelu Pasi Ylirisku
Naamiointi Heikki Nylund ja Laura Sgureva

Liput 20‒39 €

www.kansallisteatteri.fi