Julkaistu: 13.06.2013

Todellisuuden tutkimuskeskus

Todellisuuden tutkimuskeskus, Utopiaverstas, Lasten valta. Kuva: Saara Hannula.
Keskus luo utooppisia visioita arkeen ja välineitä oman itsen suunnitteluun.

Yli kymmenen vuotta toimineen Todellisuuden tutkimuskeskuksen utooppisiin visioihin voi osallistua ympäri vuoden. Lisäksi keskukselta voi tilata erilaisia henkilökohtaisia ja ryhmille tarkoitettuja konsultaatioita.

Kaksivuotinen, vielä puoli vuotta jatkuva Utooppinen todellisuus -teema on tuottanut välineitä itsen suunnitteluun. Teeman alla on kehitelty konkreettisia työkaluja, joiden avulla utopiat eivät jäisi vain utopioiksi, vaan arjen rinnalle rakennettu utooppinen todellisuus vaikuttaisi lopullisesti siihen, millainen ihmisen jokapäiväinen elämä on.

Esitystaiteilijoista koostuva ryhmä on alusta alkaen halunnut haastaa totunnaisia esitystapoja ja sitä tapaa, miten taide vaikuttaa todellisuuteemme. Haastajana ja kyseenalaistajana ryhmä ei kuitenkaan ole asettunut mitään tai ketään vastaan vaan hakenut aina rajoja ylittävää vuoropuhelua taiteentekijöiden ja tieteentekijöiden sekä ennen kaikkea yleisön kanssa.

Työkalut käyttöön

Mutta minkälaisia itsen suunnittelun työkalut konkreettisesti oikein ovat?

Todellisuuden tutkimuskeskuksen utopiavastaavat ovat käyneet esimerkiksi eri puolilla maailmaa muuttamassa ihmisten suhdetta ympäristöönsä. He ovat järjestäneet metafestivaaleja, eräänlaisia eri festivaalien sisällä eläviä kurittomia minifestivaaleja, jotka ovat kommentoineet meneillään olevaa festivaalia.

– Olemme miettineet, mitkä voisivat olla kaupunkilaisen pensselit ja maalit, joiden avulla hän voisi saada uutta näkökulmaa kaupunkiin, yksi Utooppinen todellisuus -projektin vastaavista, pelisuunnittelija Pekko Koskinen kertoo.

TTK on esimerkiksi nimennyt paikkoja uudella tavalla sekä keksinyt uusia käyttötapoja julkiselle ja yksityiselle tilalle.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana kehitelty jo yli sata erilaista työkalua, joiden avulla ihminen voi suunnitella itseään uudelleen. Sellaisia ovat esimerkiksi mielikuvitusystävät, joita aikuinenkin voi kuvitella itselleen leegion.

– Käyn vähän väliä keskusteluja yhden mielikuvitusystäväni kanssa, jonka filosofisia ajatuksia en aivan ymmärrä, mutta opin hänen ajattelustaan koko ajan lisää, Pekko Koskinen sanoo.

Itsen suunnittelun välineisiin kuuluu myös esimerkiksi käsite orastaja. Orastaja ei suoraan muuta ihmisen todellisuutta, mutta antaa uuden tavan lähestyä todellisuutta. Orastajaa voi käyttää esimerkiksi siten, että muuttaa tapansa ajatella. Sen sijaan, että toteaisi asioita mielessään, ajatukset muutetaan ehdotusten muotoon.

Koskinen antaa esimerkin siitä, miten itsen suunnittelun välineistä voi kehitellä eteenpäin käyttäytymisen taidetta. Se syntyy ikään kuin itsen suunnittelun välineiden evoluution myötä.

– Voin esimerkiksi antaa sinulle uuden tavan käyttää kättä keskustelun aikana. Voin tehdä ikään kuin teosmaisia tarjouksia uusista käyttäytymisen muodoista.

Koskinen näkee arkipäivän rajoittuneena. Tietyt, totutut kaavat, joiden puitteissa toimimme, rajoittavat elämäämme liikaa. Koskinen toivoisikin, että käyttäytymisen pohjalla olisi mieluummin maalarin paletti, josta ihminen voisi vapaasti valita haluamansa.

Yleisön hemmottelua

Todellisuuden tutkimuskeskuksessa yleisö voi myös osallistua utopiakonsultaatioon, tarkkailla ihmisen vaistoja Kehässä – osallistavassa esityksessä. Kehä-projekti jatkuu syksyllä. Siihen kuuluu kaikille avoimet aamutunnit, jotka pyörähtävät käyntiin 20.8. Projektiin kuuluvia esityksiä nähdään joka kuun viimeisen viikon perjantaina. Teemoina projektissa ovat parittelu, ruokkiminen ja taisteleminen.

Lasten valta -hankkeessa puolestaan keskuksen jäsenet sekä koulujen ja päiväkotien oppilaat ja opettajat ovat pohtineet sitä, millaisen todellisuuden lapset rakentaisivat, jos he saisivat vallan. Lapset ovat voineet erilaisissa työpajoissa kokeilla vallankäyttöä ja totunnaisten valta-asemien purkamista.

Todellisuuden tutkimuskeskuksen esityksissä yleisöön kiinnitetään erityisesti huomiota, usein sitä suorastaan hemmotellaan. Avoimen yliopiston kautta voi nyt myös ilmoittautua 12.-16.8. pidettävään katsojakoulutukseen, jota vetävät Pekko Koskinen, Pilvi Porkola ja Tuomas Laitinen.

Keskuksen toiminnanjohtaja Johanna Hammarberg pitää katsojakoulutusta keskeisenä toimintana. TTK ei ole koskaan halunnut keskittyä vain esiintyjään, sillä esitystaiteessa yleisön rooli on paljon tärkeämmässä osassa kuin vaikkapa perinteisessä teatteriesityksessä.

– On hullunkurista, että ainoastaan tekijöitä koulutetaan muttei lainkaan katsojia, vaikka he ovat etenkin TTK:n esityksissä hyvin aktiivisia toimijoita. Halusimme paikata tätä koulutusaukkoa ja siksi järjestämme jo toisen katsojakoulutuksen, Hammarberg kertoo.

Tiedot

Todellisuuden tutkimuskeskus

Esitystaiteen keskus, Puhdistamo / Rakennus 6, Suvilahti

Lue lisää keskuksen sivuilta