Julkaistu: 08.05.2013

Metsäperkele

Helsingin kaupunginteatteri, Metsaperkele. Kuvassa Tom Wentzel (vas.) ja Pertti Sveholm. Kuva Tapio Vanhatalo.
Kari Heiskasen teos on kannanotto suomalaisen sisun hinnasta. Nimiroolissa loistaa Pertti Sveholm.

Ohjaaja Kari Heiskanen on tehnyt jälleen peijakkaanmoisen tempun. Hän on kirjoittanut ja ohjannut huiman spektaakkelin metsäteollisuutemme merkkimiehestä ja koko Suomen teollisuuden pioneerista, Gustav Serlachiuksesta

Luulisi, ettei metsäteollisuudesta ja Mäntän tehtaasta nykyaikana varsinaista draamaa synny. Mutta kyllä vaan syntyy! Esitys on hyvin informatiivinen, positiivista voimaa luova ja yllättävästi myös viihdyttävä. Dramaturgia perustuu Teemu Keskisarjan teokseen Vihreän kullan kirous.

Vahva näyttelijäkaarti

Nimirooliin on saatu muhkean miehekäs Pertti Sveholm. Näyttelijällä on ollut viime vuosina hurja työtahti: viime vuonna sympaattinen ja vahva rooli Kuninkaan puheessa, viime syksynä hupaisa näyttelijäparodia Ollako vai ei -näytelmässä ja nyt oikea Metsäperkele. 

Metsäperkeleen esiintyjäkaarti on kautta linjan nautittavaa katseltavaa ja kuultavaa. Mukana ovat esimerkiksi Aino Seppo, Eero Aho, Risto Kaskilahti, Leena Uotila, Rauno Ahonen, Tom Wentzel, Eija Vilpas ja Tommi Rantamäki

Orkesteriin kuuluvat Kasperi Sarikoski, Erno Tiittanen, Mauri Saarikoski ja Risto Salmi. He soittavat svengaavasti aikaan sopivaa musiikkia ja vielä aidoilla akustisilla soittimilla. Tiittanen vetäisee muun muassa komean trumpettisoolon.

Bisnesjuonia ja höyrykoneita

Antti Mattilan lavastus on nerokas. Tunnelma vie alusta saakka teollistumisen ytimeen, 1800-luvun loppupuolelle. Lavalle puksuttaa pikkujuna, jonka kyydissä näyttelijät keikkuvat. Kun paperikoneet vihdoin saadaan käyntiin, isot pyörät pyörivät, tukit heiluvat, ryske kuuluu ja puusilppua lentää näyttävästi lavalle.

Näytelmä paljastaa, kuinka pienestä moni asia Suomessa on ollut kiinni. Nälänhätä, syrjäseudut, huonot liikenneyhteydet ja elämän epävarmuus törmäävät uusiin haasteisiin ja innovaatioihin. Apteekkarin työstä eteenpäin ponnistanut Serlachius näyttää, että kemikaalit sopivat paremmin teollisuuden käyttöön kuin potilaitten huijaamiseen.

Ja lobbaaminen ja bisnesjuonittelu eivät ole mitään nykyajan ilmiöitä! Selkään on puukotettu ennenkin, ja kiristyksellä on saatu tuloksia aikaan. Kaskilahti tekee vahvan roolin Nokian ideoitsijana, Fredrik Idestamina, jolla menee välit poikki Serlachiuksen kanssa. Valtataistelut ovat kauaskantoisia, eivätkä mitään pientä nokkapokkaa. Eero Ahon esittämällä Alexander Neiglickillä on ristiriitainen symbioosi Serlachiukseen. Oudon ystävyyden avulla selätetään monet katastrofit.

Yhteen hiileen

Heiskanen on onnistunut luomaan vimmaa myös naisrooleihin. Aino Seppo esittää turhautunutta, välillä täysin loppuun kulunutta mutta silti rinnalla pysyvää vaimoa. Erityisen hyvä on sitkeä sihteerikkö (Uotila). Hahmon kautta kuvataan myös hienosti 1800-luvun bisnesmallia: kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja taistelevat firman puolesta. Olisipa niin vieläkin. 

Kaikille ei käy näytelmässä yhtä hyvin. Patruunan (Ville Tiihonen) poika saa kokea, miltä epäluottamus tuntuu. Teollisuusperijän tie kääntyy tragediaksi. 

Sveholmin hiki ja höyry

Sveholmin antama kuva Serlachiuksesta on hurja yhdistelmä lähes järjenvastaista yrittämistä, energiaa, raivoa, vimmaa ja tietenkin idealismia. Sveholm näyttelee maanläheisesti kiroilevaa ja salonkikelvotonta miestä, jolla on kaikesta huolimatta suuri sydän. Kohtaukset, joissa mies valvoo kokaiinin voimalla ja yrittää pitää hajoavaa imperiumia sekä perhettään kasassa herättävät riipaisevaa myötätuntoa. 

Heiskanen näyttää kouriintuntuvasti, millaisen hinnan joutuu maksamaan, jos laittaa kaiken peliin menestyksen takia. Näytelmä on ajankohtainen, kun meitä kaikkia piiskataan nostamaan Suomi nousuun. 

Tyylikäs loppuratkaisu tulee yhtäkkiä. Lavalle yksin jäänyt Sveholm ei selittele tai tilitä, vaan toteaa rehellisesti tosiasiat. Nykyään Mäntän tehdas on museo, mutta koko 1900-luvun Suomi eli metsäteollisuudesta ja paperista. Siinä on komea perintö Metsäperkeleeltä. 

Ja jälleen erityismaininta tyylikkäästä käsiohjelmasta, josta löytyy paljon luettavaa.

Tiedot

Metsäperkele

Ensi-ilta 21.3.2013

Helsingin kaupunginteatteri (Ensi linja 2)

Ohjaus ja käsikirjoitus: Kari Heiskanen

Rooleissa: Pertti Sveholm, Aino Seppo, Eero Aho, Risto Kaskilahti, Ville Tiihonen, Sanna June-Hyde, Kirsi Karlenius, Eero Saarinen, Rauno Ahonen, Tommi Rantamäki, Tero Koponen, Tom Wentzel, Petrus Kähkönen, Leena Uotila, Eija Vilpas, Leenamari Unho, Ella Niinistö/Liisa Sipilä, Joe Ahonen/Luka Haikonen, Alvari Stenbäck/Nuutti Konttinen

Orkesteri: Kasperi Sarikoski, Erno Tiittanen, Mauri Saarikoski, Risto Salmi

Lavastus: Antti Mattila

Puvut: Elina Kolehmainen

Valosuunnittelu: Mika Ijäs

Äänisuunnittelu: Eradj Nazimov

Naamiointi: Milja Mensonen ja Jaana Nykänen

http://www.hkt.fi/