Julkaistu: 03.04.2013

Tulilintu ja lumineito

Vasili Kandinski: Kanteleensoittaja, 1907. Kuva © ADAGP.
Helsingin taidemuseo Tennispalatsin näyttely esittelee venäläisen taiteen satumaailmaa.

Helsingin taidemuseon Tulilintu ja lumineito – Satumaisia teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista esittelee venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta 1870–1930-luvuilta. Satujen ja tarinoiden yleismaailmallisten elementtien slaavilaista traditiota välittävät 33 taiteilijan Moskovasta tuodut yli 150 teosta. 

Mytologiat ja sadut olivat 1800–1900-lukujen vaihteen eurooppalaisen taiteen kansallisromanttisten suuntausten tärkeitä lähtökohtia. Myös Venäjällä myytit hyvän ja pahan taisteluista ovat olleet tärkeitä niin arkielämässä kuin poliittisessa kielenkäytössä – tilanteen mukaan sekä tsaarinvallan aikaan että vallankumouksen jälkeen. Kansansatujen klassiset elementit ovat vaikuttaneet sittemmin esimerkiksi elokuvakerrontaan kaikkialla maailmassa. 

Näyttelyssä on esillä romantiikkaa, symbolismia, realismia ja avantgardetaiteilijoiden teoksia, mutta tyylieroja ei korosteta, kun satuaiheet ovat keskiössä.

Tulilintu ja lumineito -näyttelyssä venäläistä satumaailmaa kuvittavat ihastuttava kavalkadi maalauksia, taideteollisuutta, koristetaidetta, kuvituksia ja oopperan ja teatterin pukusuunnitelmia. Esillä on myös 1950-luvun animaatioita, jotka tuovat näyttelyesineiden maailman satumaiseen kokonaismiljööseen hauskalla tavalla. Sadut ylittävät taiteiden rajat, ja näyttelyssä esillä olevat poikkitaiteelliset teokset, kuten Aleksandr Golovinin teatteriluonnokset Igor Stravinskin Tulilintu-balettia varten ilahduttavat. 

Lumoava satumaailma luo mielenkiintoisia linkkejä kulttuurin eri kerrosten välille. Näyttely vihjaa moniin satumaailman ulkopuolisiin teemoihin, joista joitain olisi voinut syventää enemmänkin.

Aihe olisi esimerkiksi tarjonnut mahdollisuuden tarkastella suomalaisen ja venäläisen mytologian sekä taidehistorian suhdetta, jolloin 1800–1900-lukujen vaihteen historiallinen kokonaisuus hahmottuisi selvemmin. Sama viehätys satujen ja myyttien kuvastoon toistuu monilla suomalaisillakin kansallisromanttisilla ja symbolistisilla taiteilijoilla, vaikka suhde Keski-Eurooppaan oli toki vahvempi. Näyttelyn kiinnostavinta antia onkin maiden kansankulttuurien ja satujen suhdetta avaava teema Satujen syntysijoilla, joka esittelee romanttisten teosten rinnalla myös realismia.

Vaikka sadut ovat lähtöisin nimenomaan kansanperinteestä, näyttelyn päähuomio on satujen korkeataiteellisissa sovelluksissa: oopperassa, baletissa ja kuvataiteessa. Teosten aikakausi oli Venäjällä suurten poliittisten mullistusten aikaa, kun keisarikunnasta tuli Neuvostoliitto. Esimerkiksi nämä kamppailut eivät näyttelyssä juuri näy, eikä satujen ja tarinoiden asemaa vallankäytön välineenä käsitellä.

Helsingin taidemuseon ja Tretjakovin gallerian yhteistyönäyttelyillä, joista Tulilintu ja lumineito on peräti neljäs, on keskeinen rooli vanhemman venäläisen taiteen esittämisessä Suomessa. Siltaa näyttelyn esittelemän 1870–1930-lukujen Venäjän ja tämän päivän Helsingin välillä rakentaa Jouko Korkeasaaren installaatio Helsingin taidemuseon Kampin näytöstilassa. Korkeasaari on yhdistänyt teoksessa monia satuja lähtökohtanaan Baba Jaga -noita. Näyttelyn teemat levittyvät myös Elokuvateatteri Orioniin, jossa esitetään sarja venäläisiä satuanimaatioita.

Tiedot

Tulilintu ja lumineito

Satumaisia teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista

15.2.–26.5.2013

Helsingin taidemuseo Tennispalatsi (Salomonkatu 15)

Liput 8 ja 10 euroa, vapaa pääsy alle 18-vuotiaille

http://www.taidemuseo.fi/