Julkaistu: 15.11.2012

Yhä pimenevä talo

Kuva Tommi Hyvönen.
Lenkkiteatteri toteuttaa Kristian Smedsin esikoisnäytelmän kunnianhimoisesti.

Malminkartanossa kummittelee. Oudot tapahtumat keskittyvät keskusaukion laidalla olevaan valkoiseen puutaloon, jossa uusi kiinnostava tuttavuus, Lenkkiteatteri pitää majaansa. Kristian Smedsin hurja tarina ja Maria Hyökyvaaran tyylikäs ohjaus tuovat mieleen kauhuelokuvien kuvaston. 

Ristiriita esitystilan ja esityksen tunnelman välillä on mainio. Matala puutalo on kodikas. Ulkokengät jätetään eteiseen. Aulabaarissa soi tunnelmallinen bossanova ja kahvia sekä lämmintä glögiä voi siemailla tuikkulyhtyjen loisteessa. Ohjaaja Hyökyvaara ottaa katsojat lämpimästi vastaan kuin illanviettoon tulleet kaverit. Ja sitten alkaakin tapahtua! 

Käsiohjelmassa Hyökyvaara kertoo esityksen olevan päätös seksuaalitematiikkaa käsitelleelle sarjalle. Ohjaajan mukaan teoksen teemoja ovat muun muassa narsismi ja perheen sisäinen seksuaalinen hyväksikäyttö. Näitäkin teemoja toki on, mutta itseeni vaikutti etenkin ripustautuvuus sekä näytelmän äidin ja pojan erikoislaatuinen suhde. Analogioita saattaa olla Tennessee Williamsin näytelmään Äkkiä viime kesänä ja Henrik Ibsenin Kummittelijoihin

Yhä pimenevässä talossa Annastiina Storm esittää pyörätuoliin joutunutta eriskummallista rouvaa. Talon synkkä salaisuus alkaa vähitellen paljastua rouvan makaabereista repliikeistä, jotka hän kohdistaa palvelijalleen (Jenni Sainio). Salaisuus liittyy rouvan edesmenneeseen poikaan (Jani Hendriksson), joka viihtyi synkän talon vintillä kuin Jean Paul Sartren Altonan vangeissa ikään. 

Musiikki ja visuaalisuus ovat esityksessä tärkeitä elementtejä. Antti Kokkola loihtii kiehtovia sähköisiä ääniä näyttämön sivulla kuin tarinan kommentaattori. Näyttämön yläpuolella olevalle videomonitorille heijastuu sekä hämäriä visioita että livemateriaalia Tomi Laitisen kuvauksessa. Tunnelma on tehokas ja elokuvallinen. 

Storm on erinomainen valinta päärooliin. Hänessä on jännittävää charmia ja karismaa. Näyttelijän hyvin kiehtova ääni taipuu kauniista lausunnasta kauhuelokuvamaiseen ilmaisuun. Hendrikssonin herkkä, lähes itkuinen hahmo on hyvä vastavoima Stormin irstaalle ironialle. Palvelijaa esittävä Sainio on kuin esityksen todistaja. Hänen hahmonsa tärkeä tehtävä on kuitenkin panna tapahtumille piste ja lopettaa nöyryytyksen ja salailun kierre. Esityksen puvustaja Erika Belazreg vilahtaa näyttämöllä sensuellissa mutta kiehtovan pelottavassa osassa. 

Hyökyvaara ryhmineen on saanut aikaan varsin vaikuttavan esityksen. Voimakkaat teemat, koskettavuus, visuaaliset ideat, kuten nukketeatteri ja kiero huumori sulautuvat jännittävästi yhteen. Minuun teki erityisen vaikutuksen näyttelijöiden rohkeus: katsojat uskalletaan päästää iholle. Välillä ollaan herkkiä, välillä taas rumia ja pelottavia. Kokeilevaa ja kunnianhimoista teatteria – sitä tarvitaan aina.

Tiedot

Yhä pimenevä talo

Kristian Smeds

Ensi-ilta 10.11.2012

Lenkkiteatteri (Puustellinpolku 15)

Ohjaus ja tuotanto: Maria Hyökyvaara

Rooleissa: Annastiina Storm, Jenni Sainio ja Jani Hendriksson (vier.) ja Erika Belazreg (vier.)

Puvustus: Erika Belazreg

Äänisuunnittelu ja musiikki: Antti Kokkola

Valosuunnittelu: Lasse West, Nina Pyykkö (opiskelija) ja Ninni Laaksonen (opiskelija)

Videomateriaali: Tomi Laitinen

Tuottajan assistentti: Julia Rantakari

www.lenkkiteatteri.fi

Lisätietoja: ohjaaja Maria Hyökyvaara (maria.hyokyvaara(at)lenkkiteatteri.fi tai 040-7244 003