Julkaistu: 10.10.2012

Hypnotisoija

Ruotsalaisen hittidekkarin filmatisointi tuo valkokankaalle suomalaissyntyisen rikoskomisario Joona Linnan.

Lars Keplerin rikosromaani Hypnotisoija (Hypnotisören) on saavuttanut naapurimaassa melkoista suosiota. Vuonna 2009 ilmestynyt dekkari oli vuoden kohutuin kirja Ruotsissa jo ennen julkistamistaan. Tuntemattoman kirjailijan nimimerkin takana arveltiin olevan itse Henning Mankell, mutta kirjoittajiksi ilmoittautuivat lopulta kirjailijapariskunta Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril. Alexander Ahndoril on aiemmin puhuttanut romaanillaan Regissören: en roman, jossa kirjailija heittäytyy ohjaaja Ingmar Bergmanin nahkoihin. 

Hypnotisoija esittelee määrätietoisen suomalaissyntyisen rikoskomisarion Joona Linnan. Komisario ryhtyy selvittämään raakaa murhaa, jossa on silvottu hengiltä melkein koko perhe. Perheen 15-vuotias poika Josef on kuin ihmeen kaupalla selvinnyt verilöylystä hengissä, mutta makaa nyt koomassa. Linna pyytää avukseen traumapotilaisiin erikoistuneen lääkärin Erik Maria Barkin ja pyytää tätä hankkimaan hypnoosin avulla Josefilta, murhien ainoalta silminnäkijältä, lausunnon. Tästä käynnistyvät rikosromaanin monipolviset tapahtumat, jotka vievät lukijan lopulta Lappiin saakka. 

Hypnotisoijaa lukiessa miettii väistämättä, miten ihmeessä siitä on saatu puristettua kaksituntinen elokuva. Kirjasta olisi pikemminkin voinut tehdä kymmentuntisen tv-sarjan. Romaanin tapahtumat jakautuvat nimittäin kahteen lähes erilliseen tarinaan, ja melkein puolet tarinasta kerrotaan takaumina. Kirjassa on runsaasti henkilöhahmoja, ja lukijaa johdetaan yhä uusille teille aina nuorisojengin välienselvittelystä menneisyyden traumojen läpikäymiseen. Shokkiarvoa kirjaan on haettu verisellä ja kohtuuttomalla väkivallalla tai sen uhalla. 

Sivujuonteista huolimatta tarinassa annetaan tilaa keskeisille henkilöille, kuten Linnan ehdottomalle persoonalle ja Barkin perheen ihmissuhteille – hypnotisoijan  ja tämän vaimon Simonen karille ajautuvalle suhteelle sekä perheen kriisille. Rikoskertomuksen lopussa kaikki nivotaan nätisti yhteen.

Elokuvan ohjaaja Lasse Hallström ja käsikirjoittaja Paolo Vacirca ovatkin käyneet läpi valtavan prosessin saadakseen kirjasta johdonmukaisen ja sujuvasti etenevän elokuvan. Käsikirjoitusvaiheessa on jouduttu oikomaan monta mutkaa, minkä takia elokuva on kirjan lukeneelle vähintäänkin jonkinasteinen pettymys. Pahinta on se, että elokuvassa on jouduttu tinkimään rikosromaanin ”totuudesta” eli tapahtumien kulusta ja juonen kuljetuksesta. Toisaalta kirjan jo lukeneelle elokuva itsessään on uusi kokemus. 

Elokuvan tarinassa painopiste säilyy Barkin (Mikael Persbrandt) sekä tämän vaimon (Lena Olin) suhteen ongelmissa ja selviytymistarinassa. Vaikka kirjassa tapahtumia riittääkin, elokuvassa tarinan kerronta on monin paikoin pysähtynyttä ja jopa kliinisen etäistä. Tästä huolimatta Hypnotisoija on harkituin kuvin ja sävyin tyylikkäästi etenevä elokuva. 

Persbrandt on miltei itsestään selvä valinta kehäraakin hypnotisoijan tulkitsijaksi. Hallströmin luottonäyttelijä ja puoliso Lena Olin tekee vahvan tulkinnan paikoin hysteeriseksi ja vainoharhaiseksi kuvattuna aviovaimona. Peräänantamattomana ja sympaattisena rikoskomisariona nähdään Tobias Zilliacus, romaanin näköinen hahmo, joka puhuu ruotsia juuri sopivasti ”kovalla suomalaisaksentilla”.

Tiedot

Hypnotisoija

Ruotsi, 122 min, K16

Ensi-ilta 12.10.2012

Ohjaus: Lasse Hallström

Käsikirjoitus: Paolo Vacirca (Perustuu Lars Keplerin kirjaan Hypnotisören.)

Näyttelijät: Mikael Persbrandt, Tobias Zilliacus, Lena Olin, Jonatan Bökman, Oscar Pettersson, Helena af Sandeberg

Tuottaja: Börje Hansson, Bertil Ohlsson, Peter Possne

Musiikki: Oscar Fogelström

Kuvaus: Mattias Montero

Roolitus: Imor Hermann

Taiteellinen johto: Lasse Westfelt

Pukusuunnittelu: Karin Sundvall