Julkaistu: 31.03.2011

Rubik

Kuva: Noora Isoeskeli
Indieyhtyeen uusi levy Solaris pauhaa herkullisesti.

Rubikin kolmannesta albumista tarjoiltiin maistiainen jo tammikuussa, kun Laws of Gravity -single hurautti kylmät väreet pitkin ihoa ilahduttavasti. Peltitynnyrimäistä pumputtelua ja Artturi Tairan viehko ääni - tuttuja Rubik-elementtejä ja silti jotain uutta. Ensi kuulemalta koko albumista jää mieleen puhallinsoittimien ja perkussioiden hallitsevuus, mahtipontisuus sekä aidosti omalaatuinen soundi.

Aikanaan alkusoittonsa Kuopiossa saaneen Rubikin tie kulki kovan keikkabändin maineen myötä studioon. Esikoislevy Bad Consciense Patrol julkaistiin 2007 sekä seuraaja Dada Bandits pari vuotta myöhemmin. Vertauskohteita Rubikin tuotannolle pyrittiin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa medioissa löytämään aina Arcade Firesta Broken Social Sceneen, mikä viesti yhtyeen osuneen kiinnostavaan hermoon. Tuntuu kuitenkin, että uutukainen Solar on onneksi syntynyt tuon hermon impulsseja sen kummemmin seuraamatta.

Rubikin alkuperäisreseptiin, jossa rehelliset popmelodiat muhitutetaan kokeilevassa rockissa raskaammiksi, on tällä kertaa on ympätty reilulla kädellä pistemäisiä tehosteita. Rakenteissa vilahtelee yllätyksiä, mutta kokonaisuus on silti helposti lähestyttävä.

Tunteisiin fyysisesti vetoava pauhu on määre, joka nousee useamman kerran mieleen levyn yhdeksää teosta kuunnellessa. Tämän ajatuksen synnyttää introna toimiva parinkymmenen sekunnin pompöösi kansallishymniparodia, jossa puhalletaan kuulijan korvakäytävät puhtaaksi turhista pölyistä. Ensimmäinen kappale World Around ruokkii tätä mielleyhtymää pyörremyrskyävällä sovituksellaan.  Se myös johdattelee siihen, että rytmiryhmän rooli on korostunut levyllä.

Sun´s Eyes pimputtelee kiihtyneeseen hengitystiheyteen vain astetta hitaamman rytmin, kunnes Solarin rauhallisimpiin raitoihin lukeutuva Storm in a Glass of Water rauhoittaa sykettä.  Rahinoillaan rosoisempaan suuntaan tähtäävä kitaravetoinen kappale on myös esimerkki siitä, että vaikka ensikuuntelulla valokeila tuntuu tähtäävän puhallin- ja rytmisoittimiin, pinnan alta paljastuu etteivät kitara tai koskettimet ole jääneet statisteiksi.

Sävellystyön ja sovituksen hieno tasapaino tuntuu löytyneen pulppuilevan Crisis Meeting At The Lyceumin ja kauniin Solar Death March (In Octaves)´n kohdilla. Not a Hero kasvaa eeppisiin mittoihin, jossa digeridoomainen pöristely, purkkainen shala-la-la ja loppunapsuttelu ovat riemukkaita oivalluksia.

Pauhuteeman sinetöi fanfaarimainen The Dark Continent, jonka kohdalla kasvatukset alkavat jo melkein kääntyä itseään vastaan. Rubik ei tingi valitsemastaan linjasta, josta hatunnosto. Kokonaisuutena Solar on ristiriitainen – kuinka näin tummasta voi tulla näin kevyt olo?

Rubik on olemassaolonsa aikana kolunnut kunnioitettavan määrän niin eurooppalaisia kuin yhdysvaltalaisia keikkalavoja, eikä Solarin julkaisukiertue tuo poikkeusta. Yhtye suuntaa kevään Suomen keikkojen jälkeen kiertueelle Eurooppaan. Kannattaa siis huomioida, että bändin kevään ainoa Helsingin esiintyminen on Tavastialla huhtikuun 9.päivä.

Tiedot

Rubik

Rubik Tavastialla 9.4.2011

Rubik: Solar (Fullsteam 2011)

http://rubikband.net/