Julkaistu: 22.10.2009

Katja Tukiainen

”My work is my pleasure”
Sarjakuvataiteilijana aloittaneen Katja Tukiaisen maalaukset ovat visuaalisesti eheitä, mutta viittaavat sisällöltään moneen suuntaan.

Katja Tukiaisen näyttelyyn Korjaamolla johtaa käytävä. Kaksi teosta ja yksi jättimäinen seinälle maalattu hahmo johdattavat katsojan kuin esiripun takaa aukeavaan varsinaiseen näyttelyyn. Esirippu tulee vastaan myös konkreettisena kahdessa teoksessa, joissa nimen perusteella on kyse hahmojen sisäisestä totuudesta. Näyttämöllisyys ja esittäminen antavat näyttelylle viitekehyksen, jonka sisällä onkin sitten näytillä monenmoista.

Tukiaisen maalauksellinen ote on lähestynyt pelkistettyä nykymaalausta. Tukiaisen käyttämä perushahmo, jo aiemmin tutuksi tullut isopäinen pikkutyttö, viittaa myös japanilaisen sarjakuvan muotokieleen. Ei mikään ihme, että Tukiainen kertoo japanilaisten huudahdelleen hänen teostensa edessä Yokohamassa ”ihanaa, ihanaa!”.

Japanilaisia lienee myös miellyttänyt Tukiaisen värimaailma: vaaleanpunainen ja vaaleanvihreä imelyys vievät aivan omaan epätodelliseen sadun ja lapsuuden maailmaan.

Tähän maailmaan viittaavat myös karamellit ja satuhahmot, kuten Bambi ja Punahilkka. Kaiken pölysokerin alla tuntuu kuitenkin olevan aika raadollinen maailma, jossa ei ehkä tiedetä ollaanko menossa oikealle vai vasemmalle.

Tukiainen käyttää korkealle seinille rakentuvassa ripustuksessaan myös teospareja, jotka peilaavat toisiaan ja koko näyttelyn teemoja. Itselleni nousi vahvana mieleen myös mielikuvat pikkutyttöjä vikittelevistä namusedistä. Tukiaisen tyttöhahmo onkin kaikessa seksuaalisuudessaan vaarallinen olento, lapsuuden ja aikuisuuden rajapinnassa oleva kielletty hedelmä?

Teoksissa vilisevä neuvostokuvasto marxeineen ja pioneerihilkkoineen hämmentää. Kenties se viittaa samaan tematiikkaan, rajoihin ja valvontaan. Kuka loppujen lopuksi säätelee yhteisön rajoja ja kontrollia, ja millä tavalla? Neuvostoestetiikka liukuu loppujen lopuksi yhdeksi satumaailman elementiksi, kenties se aikuisten karmivaa satua olikin? Mutta mihin viittaa muotokuva säveltäjä Arnold Schönbergistä tyttärensä Nurian kanssa?

Näyttely rakentuu vahvasti tilalliseksi ja tavallaan myös tarinalliseksi ripustuksen ja suurien seinälle maalattujen hahmojen kautta. Tukiainen on jo aiemmin siirtynyt sarjakuvan maailmasta nykymaalauksen kentälle. Ehkä rajoja on edes turha vetää.

Tiedot

Katja Tukiainen

Playground
16.10. - 15.11.2009
Korjaamo Galleria, Korjaamohalli
Töölönkatu 51 a-b
p. 020 7417000
joka päivä 11-17
vapaa pääsy
htto://www.korjaamo.fi

Samaan aikaan: Vaunusalissa ja Studiossa Aurora Reinhard; Kruunuvuori – unohdettujen huviloiden tarina.