Julkaistu: 16.10.2008

Uskosta - toivosta - rakkaudesta

Kolme merkittävää nykytanssikoreografia ja kolme eturivin flamencotanssijaa ovat yhdistäneet voimansa tanssitrilogiaan. Flamencokengät on heitetty nurkkaan.

Jyrki Karttusen, Alpo Aaltokosken ja Arja Raatikaisen luomien sooloteosten tulkitsijoina nähdään Annatuuli Saine, Anna Palmio ja Erika Alajärvi. Ilta Uskosta- toivosta- rakkaudesta nähtiin lokakuussa neljä kertaa Aleksanterin teatterissa, marraskuussa tanssijat esittävät saman kokonaisuuden neljä kertaa Kanneltalossa.

Parhaiten soolokoreografiassa onnistuu vastikään viisivuotisen taiteilijaprofessorikauden päättänyt Alpo Aaltokoski. Aaltokosken teoksen Eilisen jälkeen tulkitsee Anna Palmio. Aaltokoski on löytänyt flamencotanssijan voimakkaasta ilmaisusta tanssillisen yhtymäkohdan butotanssiin. Tuloksena on vahva henkäys, jonka aikana Palmio käy jossain tietoisuuden toisella puolella.

Palmio tulkitsee teoksen voimallisesti, mutta samalla tyynen rauhallisesti, kietoen katsojat mukaan tunnetilaansa. Liikkeellisesti teoksessa ei tapahdu paljoa, ja kuitenkin tapahtuu. Aaltokosken lähtökohta on ollut säveltäjä Giyan Kanchelin teos Morning Prayers kamariorkesterille, kontratenorille ja alttohuilulle. Tunnelmaa luotaava musiikki on Stuttgartin kamariorkesterin hieno nauhoitus, vaikka tämän teoksen toivoisinkin kokevani elävän musiikin siivittämänä.

Jyrki Karttusen Saeta on naispuolisen härkätaistelijan yksinäinen tanssi. Karttunen on lähtenyt liikkeelle nimen sanaleikistä. Suomessa joku muuttuu sakeammaksi, mutta espanjassa kyse onkin yksinkertaisesti nuolesta. Kolmannessa merkityksessään sanaa käytetään Espanjassa kirkollisten kulkueitten spontaanisti syntyvästä valituslaulusta.

Teoksen tunnelma sakenee yksityisestä julkiseen ja siitä yhä tiiviimpään henkilökohtaisuuteen. Aluksi tanssija Annatuuli Saine on taisteluun valmistautuva härkätaistelija. Juhlittu matador astuu näyttämölle, kun hän pukee korean boleron päälleen. Taistelun jälkeen hän palaa yksityisyyteen, kokemusta ja mielenmyllerrystä rikkaampana.

Tarina välittyy selkeästi, mukana on mukava sekoitus Karttuselle tyypillistä humoristista liikettä ja flamencoon kuuluvaa röyhistelyä.

Illan kolmas soolo, Arja Raatikaisen luoma Kolme laulua rakkaudesta tuo teoksista eniten esiin flamencon tanssikieltä. Symbioosi nykytanssin kanssa näkyy kaikessa. Erika Alajärven pitkässä punaisessa hameessa on laahus, pusero on yksinkertaisen musta. Hän tanssii paljain jaloin, mutta ylävartalo usein flamencomaisesti kaareutuen.

Kädet kertovat paljon, Alajärven sensuellit ranteenpyöritykset saavatkin kädet kääntymään Raatikaisen lentoon lähteväksi linnuksi. Tämä rakkaus lentää ja liitää, ja koko näyttämö tulee käytetyksi vaihtelevien tunnelmien tilana. Musiikkina soivat rakkauslaulut, jotka hätkähdyttävät.

Tiedot

Uskosta - toivosta - rakkaudesta

Saeta
koreografia: Jyrki Karttunen
tanssi: Annatuuli Saine
Eilisen jälkeen
koreografia: Alpo Aaltokoski
tanssi: Anna Palmio
Kolme laulua rakkaudesta
koreografia: Arja Raatikainen

Ensi-ilta 7.10.2008 Aleksanterin teatteri

Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki
8.11.2008 klo 19.00, yleisökeskustelu esityksen jälkeen
9.11.2008 klo 19.00
11.11.2008 klo 13, yleisökeskustelu esityksen jälkeen
12.11.2008 klo 19.00