Julkaistu: 02.10.2008

Matkalla Afrikkaan

Juha Kukkonen on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän muutospaineista ja ihmisenä olemisen vaikeudesta. Traagisiakin piirteitä saavassa komediassa piruilun kohteena ovat ns. henkilökohtaiset valmentajat. Kevyehkö esitys elää hyvien näyttelijöiden kautta.

Ryhmäteatterin suosittu näyttelijä Juha Kukkonen kunnostautuu tällä kertaa näytelmäkirjailijana. Hän on myös ohjannut teoksensa. Kunnianhimoa ei siis puutu ja lopputulos on raikasta ja viihdyttävää teatteria. Ei Matkalla Afrikkaan kuolematon teos ole, mutta se pureutuu ovelasti ja kierolla huumorilla nykyajan outoon ilmiöön nimeltä henkilökohtaiset valmentajat, tai konsultit. Jäiköhän Kukkoselta kana kynimättä parin vuoden takaisesta Hyvin päättyy kaikki -esityksestä? Siinä Kukkonen esitti mainiosti konsulttia, joka muistutti itseään pimeyden ruhtinasta.

Eija Vilpas esittää näytelmän näkökulmahenkilöä, Sylviä, jonka elämä muuttuu. Tarina kerrotaan takautuvasti Sylvin kokemana. Taneli Mäkelä on Sylvin ex-mies, Antero. Kolmantena remmiin kuuluu yliaktiivinen Inga, Ursula Salo, joka elää ihmissuhteiden kaaoksessa. Yhdessä triolla on tapa viettää kirjallista iltaa, jossa pohditaan elämää ja juodaan hyvää viiniä. Mukaan lyöttäytyy omituinen konsultti Korppi (Jari Hietanen). Korppi aloittaa surkuhupaisan mission muuttaakseen erilaisilla harjoitteilla trion elämän.

Hahmot on selkeästi vedetty karikatyyrimaisiksi, näytteleminen on mehukasta tyylittelyä ja tyypittelyä. Lavastus ja esityksen ulkoinen olemus on pidetty realistisena ja nykyaikaisena. Vilppaan hahmo on naiivin luottavainen puhetapaa myöten. Mäkelä taas löytää Anteroonsa mainiosti suomalaista epävarmuutta ja kapulakieltä. Salon hahmo on kälättäjä, jolla on kokoajan jokin kriisi, tai uusi henkinen projekti. Mehukkain karikatyyri on Hietasen esittämä henkilökohtainen valmentaja, jonka metodit ja repliikit kirvoittavat kunnon naurut kaikissa, jotka tuntevat vähääkään erilaisia draamaharjoituksia. Hietanen huokuu hikeä ja intoa, eikä uusille sukelluksille itsensä löytämiseen näytä tulevan loppua ollenkaan.

Matkalla Afrikkaan on varustettu alaotsikolla Komedia ihmisenä olemisen vaikeudesta. Esitys kääntyy saippuaoopperamaisesti tragikomediaksi Mäkelän esittämän Anteron ympärille. Antero haluaisi vimmatusti olla miehekkäämpi, jotta voittaisi ihastuksensa Ingan suosion. Korppi alkaa käyttää yhä järeämpiä keinoja asiakkaansa muokkaamiseen, ja lopulta ässänä lavalle marssitetaan pelottavan näköinen mykkä skinhead, jota esittää Robin Svartström. Huumori ja hämmennys alkavat vuorotella, kun Antero pakotetaan mitä omituisimpiin temppuihin, että hän löytäisi sisäisen, miehekkäämmän olemuksensa.

Svartström tuo mukanaan esitykseen absurdia huumoria hulluine Kekkos- mielikuvineen. Kukkosen tekstin kriittinen ote tarkentuu myös, kun paljastuu, mitä miehiä konsultti Korppi ja hänen apurinsa todellisuudessa ovat. Viihdyttävyyden lisäksi Kukkosen sanomaksi näyttää muodostuvan varoitus siitä, kuinka käy, kun ihmisen persoonallisuutta ruvetaan väkisin sorkkimaan. Samalla esitys on ilmiselvä sohaisu henkisiä puoskareita kohtaan, jotka rahastavat reippaasti erilaisista kokemuksellisista tempuistaan. Entisajan naisia hurmannut ja huijannut Auervaara on muuttunut henkilökohtaiseksi oppaaksi.

Ohjauksessaan Kukkonen luottaa näyttelijöihinsä ja välittömään, letkeään tunnelmaan. Koko kansa muistaa Vilppaan ja Mäkelän tietenkin tv-sarja Fakta hommasta. Vuosien takainen yhteinen kokemus välittyy nyt näyttämöllä lämpönä ja huumorina. Sama koskee koko tiimiä. Kukkonen on oivaltanut myös, että muutoksessa väistämättä jotakin menee rikki. Linnunpoika ei synny rikkomatta munaa. Esitys muuttuu lopulta tragediaksi ja loppuratkaisu on monimielinen ja kysymyksiä herättävä. Matkan voi tehdä Afrikkaan asti, tai hyvin, hyvin lähelle.

Tiedot

Matkalla Afrikkaan

KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS: Juha Kukkonen
ROOLEISSA: Taneli Mäkelä, Eija Vilpas, Jari Hietanen, Ursula Salo,
Robin Svartström
LAVASTUS: Kalle Nurminen
VALOT: Tommi Tirranen
ÄÄNISUUNNITTELU: Hannu Hauta-aho
PUVUT: Niina Pasanen

Kantaesitys Ryhmäteatterissa 24.9.2008