Julkaistu: 05.09.2008

Aleksis

Aleksis harjoitellaan eläväksi.
Miten tehdä historiallinen hahmo eläväksi lavalla ilman, että esitys tyytyy vain kuvittamaan henkilön elämänvaiheita? Siinäpä pulma, jonka jokainen historiallisiin henkilöihin viittaavan teoksen tekijä joutuu omalla tavallaan ratkaisemaan.

Metropolia-ammattikorkeakoulun teatteri-ilmaisun opiskelijoiden Aleksiksessa on näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Jussi Hartikainen virittänyt Aleksis Kiven elämästä kertovia kohtauksia siten, että näyttelijän- ja ohjaajantyö asetetaan paikoin yleisön läpivalaistavaksi.

Esityksessä hahmotellaan kunnianhimoisesti tulkintaa, jossa Aleksis Kiven maailmasta valittujen kohtausten teemoihin mennään yhtä aikaa historiallisessa maailmassa ja nykyhetkessä.

Tässä hetkessä kommenttinsa Aleksis Kiven elämästä kuvitelluille hetkille antavat näyttelijät, jotka purkavat omaa esittämistään ja jonkin verran suhdettaan koko teokseen. He kertovat, keitä ovat ja mitä yleisön edessä tekemässä. Myös näytelmä, joka koostuu välähdyksistä, on jo itsessään kommentti tarinankertomiseen. Totuutta ohjaaja ei Kivestä haluakaan kertoa. Hän haluaa kertoa omasta Aleksis Kivestään.

Millainen se sitten on? Sen kertovat kaksi valkoisiin kokohaalareihin pukeutunutta näyttelijää, nainen ja mies. Kummankin rintaa koristaa Aleksis Kiven kuvalla somistettu ruusuke. Aleksiksen elämästä on valittu sarja kohtauksia lapsuudesta aina katkeraan loppuun saakka. Alemmuudentunnetta, johon kuitenkin yhdistyy vankka usko suomen kielen merkitykseen sekä kirjailijankutsumukseen, on yllättävänkin paljon. Runsaasti on annosteltu myös alkoholia, hullutta, hulluuden hoitoa ja rakkauksia, joista tärkeimpänä kimmeltää Charlotta Lönnqvist.

Näytelmätekstin heikkoudet tulevat esiin lyhyissä kohtauksissa. Niiden aikana näyttelijöiden ilmaisu ei pääse syvenemään tarpeeksi mielenkiintoiselle tasolle, koska teksti ei anna siihen mahdollisuuksia. Tiiviit kohtaukset vaatisivat myös merkitysten tihentymistä, mutta sitä välähdyksenomaisiin sirpaleisiin ei juuri rakennu. Pidemmät kohtaukset toimivat selvästi paremmin, ne antavat näyttelijöille enemmän väljyyttä.

Välillä esitystä rasittaa liika kepeys. Traagiset, voimakkaat purkaukset ja näyttelijöiden intensiiviset kohtaamiset kannattelevat esitystä parhaiten. Hupailun improvisatorinen löysäily ei luo tarvittavia suvantoja vaan pikemminkin vesittää ilmaisua. Mutta yhtä kaikki hikinen ja roisi tyyli pitää kautta linjan. Myös tyylilajien sekoittamisessa ja näyttelijöiden roolien vaihtelussa on imua. Niissä näkyy vahva tulkinta, jonka takana koko ryhmä seisoo.

Valotilanteissa, koreografiassa sekä äänimaailmassa toistetaan karskia, kulmikkaan kumartelematonta menoa. Kovasti mielisairaalamiljöötä muistuttava esitystila vaatii esitykseltä hyvin, hyvin paljon. Monissa kohtauksissa on mielenkiintoinen ydin, mutta kohtausten nivominen toisiinsa ja näyttelijöiden suhteen luominen Aleksis Kiveen ja esittämiseen motivoituvat turhan katkonaisesti ja epäkeskittyneesti.

Kahden näyttelijän varaan on laskettu paljon. Serafiina Julkunen ja Petri Jalava eivät saa tukea kuin muutamista, pienikokoisen pommisuojan intiimissä tilassakin orvoilta näyttävistä rekvisiittapalasista. Aleksis vaatii näyttelijöiltä notkeutta, he ovat koko ajan kuin katsojien mikroskoopin alla, ja hyvä niin. Sillä heistä on helppo pitää ja heidän keskinäinen yhteistyönsä toimii. Moneen hetkeen he luovat selkeän fokuksen ja sähköistävät näyttämön kerta kerran jälkeen.

Asiat, joita Aleksis-esitys kansalliskirjailijamme elämästä tuo katsottavaksi, ovat tuttuja, mutta niitä ryydittävät nykypäivän kieli ja tv:stä tutut näyttelemiseleet. Epookkia ei tehdä, paitsi ironisesti alleviivaten. Leinon sanat ”Eli vain syksystä jouluun” käyvät Hartikaisen ohjauksessa taatusti toteen. Karusti ja tylynhauskasti.

Tiedot

Aleksis

Käsikirjoitus ja ohjaus: Jussi Hartikainen
Näyttelijät: Serafiina Julkunen, Petri Jalava
Äänisuunnittelu: Juho Minerva
Valosuunnittelu: Riikka Salo
Puvustus ja lavastus: Tiina Rautiainen
Tuotanto: Karolina Eklund

Esitykset:

ti 2.9. klo 19.00, ENSI-ILTA
to 4.9. klo 19.00
pe 5.9. klo 19.00
la 6.9. klo 15.00
ti 9.9. klo 19.00
to 11.9. klo 19.00
pe 12.9. klo 19.00
la 13.9. klo 15.00
ti 16.9. klo 19.00
to 18.9. klo 19.00

Esityspaikka: Metropolian Pommisuoja, Hämeentie 161, Helsinki