teatterijuttu

Teatteri Helsingin kesäesitys on pirteä ja reipas Molière-tulkinta. Aihe on yllättävän ajankohtainen valelääkäreineen.
Kiinnostavaa ja kivaa, että renessanssiaikainen commedia dell' arte -teatterityyli puree Suomessa yhä uudestaan. Ehkä me olemme näennäisestä synkkyydestä huolimatta ainakin kesäisin farssikansaa. Ja nyt tarkoitan farssilla aidosti hyvää, aikaan ja tyylilajiin sidottua purevan nasevaa komediaa. Teatteri Helsinki on pitkään tehnyt hienoa ja kunnianhimoista työtä tyylilajin parissa.

Jari Ålander on tarttunut taitavalla otteella ranskalaisen Molièren harvemmin nähtyyn klassikkoon. Viimeksi Helsingissä teos on esitetty Ryhmäteatterissa 1991, nyt nähtävä esitys perustuu Ryhmiksen suomennokseen.

Jouko Puolanto esittää muhevasti ja hauskasti vähän laiskaa työmiestä, joka joutuu vaimonsa, tomeran Krista Putkonen-Örnin juonen kohteeksi. Miehen ylimielisyys ja juopottelu johtavat siihen, että hänestä leivotaan lääkäri vastoin tahtoaan. Juoni on yllättävän puhutteleva, kun ajattelemme kaikkia kohuja, joita valelääkärit ovat kuluvana vuotena saaneet aikaan.

Timo Mann esittää uskomattomissa tekohampaissaan lääkäriä työhön passittavaa miestä ja toisessa roolissaan runollista kosijaa. Katja Kiuru esittää taitavalla mimiikalla lakeijaa. Potilaana on Johanna Heimosen tulkitsema mykäksi heittäytynyt Lucinde. Hyvät neuvot ovat kalliit, kun Puolannon esittämä valelääkäri yrittää etsiä keinoja vian parantamiseen. Hänen hätäpäissänsä keksimät "diagnoosit" ovat hauskaa hölynpölyä.

Farssi on tyylilaji, jossa rytmitys on erityisen tärkeä. Ålanderin ohjauksessa rytmitys ja sanalliset sivallukset tulevat esiin hyvin kiitettävästi, jopa fyysisen väkivallan keinoin: Puolanto saa niin sanotusti koivuniemenherraa oikein olan takaa. Jopa väkivaltakohtaukset on kuitenkin toteutettu hauskasti ja veikeää koreografiaa käyttäen.

Muuta ei mutkikkaasta juonesta kannata sanoa, sillä kommervenkeistä huolimatta kaikki lopulta selviää ja rakkaus voittaa, kuten tässä tyylilajissa asiaan kuuluukin.

Myös Maija Poskiparran suunnittelema puvustus tukee tyylilajin yliampuvuutta hauskasti. Puolanto on puettu kotoisasti verkkareihin, kun taas esim. Putkonen-Örn on kaksoisroolissaan puettu mainion seksistiseen tirolilaisasuun tekorintoineen ja peppuineen. Sirpa Taivainen taas näyttäytyy mykän morsion isän roolissa valtavan tekovatsan kanssa.

Teatteri Helsingin esitys on oikein mukavaa kesäteatteria ja sopii kaikille, kunhan vain säät hiukan lämpenisivät.

Martti Mäkelä
21.6.2010

Kuva: Anna Kauppila

Moliére
LÄÄKÄRI VAIKKA VÄKISIN

OHJAUS: Jari Ålander
ROOLEISSA: Sirpa Taivainen, Johanna Heimonen, Timo Mann, Jouko Puolanto, Krista Putkonen-Örn, Katja Kiuru
LAVASTUS JA PUVUSTUS: Maija Poskiparta
OMPELIJA: Maria Hämäläinen
GRAAFINEN SUUNNITTELU: Pekka Ihalainen
VALOKUVAT: Anna Kauppila
TUOTTAJAT: Timo Mann ja Marja Meriläinen

Teatteri Helsinki Tervasaaren kesäteatterissa
Tiedustelut: www.lippu.fi puh: 0600 900 900, 045-1319150
www.teatterihelsinki.fi

  WICKED
  END IT LIKE B*CK***
  LE FIL SOUS LA NEIGE
  VARJOFINLANDIA
  HOLOGRAM WALLS
  STAGE 2010
  PIMEÄ HASSU AINE
  LÄÄKÄRI VAIKKA VÄKISIN
  BARBAARIT - KAIKKI KÄSI KÄDESSÄ YHTEISEEN HAUTAAN
  ILTAA, NIMENI ON ANTON TŠEHOV
  CYRANO DE BERGERAC
  HELSINKI PRIDE 2010
  KUNINGAS JA HEVONEN
  PIKKU PIETARIN PIHA
  KUSTAAN PERILLISET
  PAKKOMIELTEENÄ MINÄ
  AGA-BOOM
  YHDESSÄ
  MYÖTÄTUNTO
  RUTTO
  ZACHE, TÄHTI JA KANERVANKUKKA
  VAIMONI ON TOISTA MAATA
  TODELLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS
  CIRKO 2010
  KIRJA SULLE, RUUSU MULLE!