Kirjallisuus

SANO SE KUKKASIN

Suomen luetuin kirjallisuus on kaksirivistä. Sitä luetaan joka talossa ja torpassa aamusta iltaan, eivätkä nämä lukukinkerit lopu koskaan. Satumme nimittäin asumaan sivistysvaltiossa, jonka TV-ohjelmista valtaosa on ulkomaankielisiä, mutta joka ei siltikään dubbaa sarjoja ja elokuvia monien muiden Euroopan maiden tapaan.

Ennakkoluuloton ratkaisu on tehnyt hyvää sekä kansakunnan sisälukutaidolle että vieraiden kielten harrastukselle. Ja mikä parasta: se on tehnyt käännöskukkasten keräilystä mahdollista!

- Kun molempia kieliä pystyy seuraamaan samanaikaisesti, silmä tarttuu helposti oudolta tuntuviin suomennoksiin. Jos moka vielä sattuu olemaan syystä tai toisesta huvittava, olet löytänyt käännöskukkasen. Näin näppärästi määrittelee englannin kielen opettaja Jouni Paakkinen käännöskukkasen. Tuntumaa audiovisuaalisen kääntämisen taatusti monimuotoiseen aluskasvillisuuteen saa Paakkisen kirjasta Yhdeksänmetrinen maasika.

SE ON VARMAAN PORA
Paakkinen on metsästänyt televisioruuduissa viliseviä käännöskömmähdyksiä jo vuodesta 1997. Lisäksi Paakkinen ilmoitti nettisivuillaan ottavansa mielihyvin vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa ja kansan syvät rivit vastasivat: kirjan lopussa on avustajalista, joka käsittää yli sata nimeä.

Angloamerikkalaisten sarjojen ja elokuvien fanit ovat auliisti osallistuneet projektiin, mutta muiden kielten rönsyt loistavat poissaolollaan. Ohjelmatarjontaa vilkaistessa täytyy tosin todeta, että italialaisista tai ranskalaisista sitcomeista emme turhan usein pääse käännösvirheitä etsimäänkään, vaikka kielitaitoa löytyisikin. (Ja kenties parempi niin.)

Mutta englanti on jo toinen juttu. Suomalaiset ovat sisäistäneet mahtikielen niin hyvin, että kääntäjän ammatti muuttuu harvinaisen julkiseksi ja suojattomaksi, jos nyt joskus sattuu vähän mokaamaan. Lingvistinen besserwisserismi on niin laajalle levinnyttä, että lähes kaikilla tuntuu olevan kielteinen mielipide televisiokäännöksistä. Varsinkin helpot virheet kiihdyttävät muuten niin leppoisat sohvaperunat helposti raivon partaalle.

Totuus lienee kuitenkin se, että käännösvirheitä sattuu niistä perinteisistä inhimillisistä syistä: kiire, nälkä, jano, väsymys, vitutus.

FREAK OUT
TV-kääntäminen on myös niin kutsuttu friikki-ala. Tämä tarkoittaa sitä, että kääntäjille ei tarvitse maksaa kunnon palkkoja – aina löytyy joku intomieli, joka on valmis tekemään saman homman vaikka ilmaiseksi. Kunhan vain nimi näkyy puolentoista sekunnin ajan ohjelman lopussa.

Varsinkin elokuvakanavat pakottavat kääntäjät melko riuskaan työtahtiin, mikäli mielii minkään näköisille tuntitaksoille. Hio siinä sitten toimivaa käännöstä nyansseja mutustellen ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, kun ulosottomies kolistelee rapussa.

Ilkka Kylävaara pohti joskus, että TV1000-kanavan nimessä se tuhat tarkoittaa ”1000 käännösvirhettä kuussa”. Mene ja tiedä – saattaa tuo tonni olla kääntäjän kuukausipalkkakin. Mummonmarkoissa tietysti.

Mummoja tuntuu välillä olevan kääntäjäkaartissakin. Amerikkalainen populaarikulttuuri tietenkin muuttuu mustemmaksi päivä päivältä, joten kyllä ihan parikymppisetkin kääntäjät saattavat pudota kärryiltä kun joka puolelta tuuttaa bling-blingiä, bongia ja sen seitsemän sortin hiphoppia.

MINUT ON PADOTTAVA
Itse työ on kuitenkin tavallaan helpompaa kuin ennen: kääntäjä ei ole enää yksi tekstityskopissaan, vaan koko maailman tieto on kätevästi hänen ulottuvillaan internetin kautta. Jos kääntäjä törmää johonkin vaikeampaan, usein kulttuurisidonnaiseen termiin tai ilmaisuun, pikainen googletus tuo yleensä helpotusta. Näin selviää esimerkiksi se, että Magic Johnson ei ole ammatiltaan taikuri.

Kääntäjän on kuitenkin mahdotonta olla kaikkien alojen asiantuntija yhtä aikaa vaikka hän kuinka tekisi taustatyötä verkossa. Esimerkiksi amerikkalaiseen koulujärjestelmään liittyvät termit menevät välillä metsään:

Any Day Now:
”You got straight A’s in the 6th grade.”
”Osasit kirjoittaa suoria A-kirjaimia kuudennella.”

tai:

Dawson’s Creek:
”I made the honor roll.”
”Voisin tehdä kääretortun.”

Kääntäjän olisi tietenkin pitänyt tietää, että Amerikan lapset eivät saa koulussa numeroita vaan kirjaimia ja lapsosista fiksuimmat kootaan oikein listalle. Mutta koska kaikkea ei yksi ihminen millään voi tietää, aina jää jotain, joka tarjoaa otollista kasvualustaa käännöskukkaselle, tuolle riemastuttavalle rikkaruoholle.

PILVESSÄ
Kääntäjät toki tietävät tämän ja joskus ylikompensoivat. Punaiset varoitusvalot alkavat vilkkua kääntäjän aivoissa viimeistään, kun hän äkkää esimerkiksi sanan ”crack” tai ”speed”. Hei, nehän on huumausaineiden katunimiä, slangi-ilmaisuja peräti! Liika intoilu voi kuitenkin kostautua:

The Nutty Professor:
”I’ll toss this between the crack of your ass!”
”Työnnän nämä huumeet perseeseesi!”

Dharma & Greg:
”OK, I guess we’re up to speed.”
”Sitten pitää kai turvautua spiidiin.”

Paakkisen kirjaa lukiessa huomaa, miten erityisesti Salaisten kansioiden tekstitykset ovat sattuneet katsojien silmään poikkeuksellisen usein. Käännöskukkasten Hall of Fame -puutarhassa jo aikaa sitten paikkansa varmistanut ”Totuus on tuolla ulkona” on kuitenkin joukosta poissa, lieneekö siis jo liian tuttu?

RUKOILEN POIKASI KULLIN PUOLESTA
Toinen - kääntäjien sielunmaailmasta kenties jotain viestivä - seikka on seksin näkeminen siellä, missä sitä ei todellisuudessa esiinny. Esimerkiksi Callista ”Ally” Flockhart ei suinkaan ollut runkkailemassa New Yorkissa, vaan esiintymässä Tsehovin näytelmässä (doing Chekhov in N.Y).

Eikä ”I’m not forgiving you for a long time” tarkoita sitä, että partnerilla olisi edessä pitemmänpuoleinen selibaatti.

Ah, mitä Freud olisikaan antanut yhdestä TV-vastaanottimesta!

SAMI J. ANTEROINEN
Kirjoittaja on toiminut freelance AV-kääntäjänä jo vuodesta 2000

Jouni Paakkinen:
YHDEKSÄNMETRINEN MAASIKA.
Käännöskukkasten parhaita.
Atena 2003. 110 s.

  KUURI
  PÄÄSKYNEN JA LEPAKKO
  KYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ ANNAMME LAPSILLE NIMET
  KULTAISET TIKAPUUT
  MINKÄ TIETÄMINEN ON IHMISELLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ
  PÖLKKY
  ILMESTYS
  TULE HYVÄ
  RUNOKUU 2007
  NAISEN PAIKKA
  VARMAT TAPAUKSET
  MERKKI
  LASISILMÄ
  MEHILÄISPAVILJONKI
  PIMEÄ TAVARAJUNA
  RUNOKUU
  ASUUKO NEITI TÖÖLÖSSÄ