Kirjallisuus    
JUOKSUHAUDANTIE Faktat Lisää
FInlandia-palkittu kotirintamamies


Kari Hotakaisen Klassikko -romaaniin perustuva samanniminen elokuva sai televisioensi-iltansa maanantaina. Siinä Hotakainen jakaa miehet kahteen pääryhmään: moderneihin ja klassisiin. Klassikko on vaarassa jäädä jalkoihin.

Hotakaisen uudessa kirjassa esitellään uusi miestyyppi, kotirintamamies, naisten vapaussodan veteraani. Pyykinpesijä, makaronilaatikon laittaja, vaippojen vaihtaja, satujen lukija, vaimon väsymätön ymmärtäjä. Mies, joka tekee kaiken sen, mikä edeltäviltä urossukupolvilta aina Aatamiin asti on jäänyt tekemättä. Ja vielä vittuuntumatta.

Näin ainakin haluaa meille kertoa Matti Virtanen, tarinan päähenkilö. Virtanen kuuntelee rokkia, mikä on tavallaan sääli. Enemmän kaikupohjaa hänen kovalle kohtalolleen löytyy kotimaisista iskelmistä. Virtanen ajaa vaimonsa ja tyttärensä luotaan yhdellä harkitsemattomalla ja perin kömpelöllä nyrkiniskulla. Nyrkin kasvattamiseen tarvitaan kaksikymmentä vuotta, joten aivan tyhjästä se ei heilahda. Vaimo tosin löi ensin, vaikkakin vain sanoilla. Kaikkensa perheensä eteen tehnyt kotirintamamies sai kuulla olevansa nössö kokkaaja ja kunnianhimoton luovuttaja, joka vaan kykkii kotona ja hauduttaa pahaa mieltään kuin uunipuuroa. Aivoissa lyö tyhjää, nyrkki lähtee sähikäisenä asuntoa kiertävälle radalle. Se ei lyö tyhjää.

Virtanen jää yksin kerrostaloasuntoon. Kun miehellä ei ole ketään, jolle paistaa pullat tai pitää esitelmää rokin syvimmästä olemuksesta, hän joutuu väkisinkin laajentamaan maailmankatsomustaan. Virtasen ollessa lenkillä hän lopulta näkee punaista. Kyseessä on rintamamiestalo, klassikoiden klassikko.


ELÄMÄN VALTTIKORTIT
Sellaisen Virtanen nyt haluaa, sellainen talo on enemmän kuin talo, se on koti. Virtanen odottaa Helena-vaimon heltyvän näin aukottoman rakkaudentunnustuksen edessä ja näkee lasittuneen sielunsa silmillä Sini-tyttären keinuvan huolta vailla pihakeinussa. Rintamamiehet ovat jo kiisseliä syömässä palvelutaloissa, mutta heidän rakentamansa talot voivat pelastaa rikkinäisen avioliiton.

Mutta Helsingin neliöhinnat ovat armottomia. Ne on pultattu kiinni pilvien pumpuliin, ne liitävät lohduttoman kaukana tavallisen kuolevaisen ulottuvilta. Virtanen päättää myydä kerrostaloasunnon ja hankkia jostain loput rahat. Tarvittaessa ilman verokirjaa, varastettua tavaraa luukuttamalla, eroottista hierontaa antamalla, rakkaat cowboy-bootsit myymällä. Lenkkipolulla hiottu tahto pitää miehen käynnissä ja liikkeellä kuin koneen. Perusyksikön huoltovääpeli joutuu nyt eturintamaan, ja ylikin. Virtanen tiedustelee pientaloalueilla orapihlaja-aidoissa ryömien. Hän on lähiöpartiomies suorittamassa tärkeintä mahdollista tehtävää.

Ryömiessäni pusikoissa tunnistin pieneliöitä, joita olin viimeksi kosketellut lapsuudessani. Hiipiessäni paljain jaloin talojen nurmikoilla tunsin kasteen ja pienimmätkin kivensirut, joita oli tipahdellut lasten jaloista. Lukiessani sodanjälkeistä asutushistoriaa tunsin olevani yksi niistä 420 000 siirtolaisesta ja rintamamiehestä, joille piti saada nopeasti katto pään päälle. Katsoessani pientalojen kuvia elin sodanjälkeistä elämää, olin erkki, kauko tai pentti, joka istui ensi kertaa omassa tuvassa, omalla luvalla, nuori morsian polvellaan, kranaatin sirpaleiden ulina vielä korvissa, välillä säikähtäen että pitää taas mennä mahalleen suohon ja panna silmät kiinni, ei, enää ei tarvitse, polvella on nainen, taivaalla kuu, sormessa tikku oman talon seinästä.
Fyysinen kuntoni nousi kuin itsestään, koska vuorokauden aikana sykkeeni nousi useiksi tunneiksi optimaalisiin lukemiin. Join paljon nestettä, keittelin kevyitä keittoja. En palkinnut itseäni suklaalla, puhumattakaan alkoholista, josta olin luopunut lähes täysin kun aloitin juoksuharrastuksen. Nukuin katkonaisesti, ja aina kun heräsin, tein yhden vatsalihassarjan lepyttääkseni oikuttelevat hermoni.


Alusta asti on selvää, että Virtasen yhden miehen sota on samalla myös pyhä sota. Virtanen on psykoosin kanssa täysin häpeilemättömästi flirttaileva mies, joka voi räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Kiinteistönvälittäjät, naapurit ja poliisi joutuvat arvailemaan, miten suuri latinki on kyseessä. Virtanen vyöttää itsensä tunnollisesti sykemittarin piuhoilla ja tarkkailee pulssiaan. Kukaan asianomaisista ei toivo sen kiihtyvän kovin hurjaksi.


ET VOI TULLA RAJAN TAA
Hotakaisen romaani on sairaskertomus tulehtuneesta parisuhteesta, mutta toki myös ilkikurinen sukupolvijulistus, jonka jäljiltä kaikki mutkat ovat luotisuoria. Hotakainen ei jätä yhtään kiveä kääntämättä etsiessään kosketuspintaa rintamamiesten ja kotirintamamiesten välillä. Kiviä ei pelkästään käännetä, niitä myös heitetään. Ei lasitaloissa asuvia, vaan keskiluokkaisesti omakotitaloissaan asuvia sievistelijöitä kohti. Hotakaisen luonnosmaiset pika-analyysit pihaidyllin ytimestä ovat armottoman viihdyttäviä.

Toki kirjailijan pakkomielteet ja maneerit ovat pystyssä yhtä tukevasti kuin ennenkin: broilerikoipien kääntäjät, hometalokauhuiset ja sponsoroidut extreme-karpaasit ovat saaneet korvilleen aiemminkin. Hotakaisen ilmaisu jumittuu herkästi sarjatulelle, jolloin ohilaukauksiakin sattuu. Mutta läpi Hotakaisen sukupolvipajatuksen ja rintamaretoriikan piirtyy väkisin kuva suomalaisesta onnesta ja sen kipeistäkin lainalaisuuksista.

”Olisin vain halunnut kertoa sinulle, kuinka mielenkiintoinen talojen maailma on ja kuinka paljon täytyy tietää ennen kuin hankinnan uskaltaa tehdä”, Virtanen kaipaa vaimoaan. ”Kuinka olen valmis rauhaan ja sotakorvauksiin ja vaikka rukkaamaan vanhoja rajoja sinun hyväksesi.”

Kotirintamamies on laulun arvoinen.

SAMI J. ANTEROINEN
Kirjoittaja on VMTK-mies

Kari Hotakainen:
Juoksuhaudantie
WSOY 2002. 334 s.

  PÄÄSKYNEN JA LEPAKKO
  KYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ ANNAMME LAPSILLE NIMET
  KULTAISET TIKAPUUT
  MINKÄ TIETÄMINEN ON IHMISELLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ
  PÖLKKY
  ILMESTYS
  TULE HYVÄ
  RUNOKUU 2007
  AH AUTUUTTA
  UNTA SUOMESTA
  NAISEN PAIKKA
  VARMAT TAPAUKSET
  MERKKI
  LASISILMÄ
  MEHILÄISPAVILJONKI
  PIMEÄ TAVARAJUNA
  RUNOKUU
  YHTÄ JUHLAA
  MOLNVANDRAREN
  SULAVOI
  MINÄ, LAURA JA CARY GRANT
  FILLARIJUTTU
  KIRJEITÄ JEKATERINBURGIIN
  AVEC
  SUOMI-ROCKIN TIEKARTTA
  ASUUKO NEITI TÖÖLÖSSÄ
  TÄMÄN MAAILMAN TÄRKEIMMÄT ASIAT
  FINLANDIA
  KUNINKAANPUISTO
  LAHTI.
  RUNOILIJAN TALOSSA.
  LÄHEINEN
  TAIVAAN MITTAKAAVA
  KOTIMME AUSCHWITZ.

Arkisto

©lasipalatsi.fi, flammable.biz