Näyttely

Kierrätettyä taidetta

Kaarina Kaikkonen tekee miesten pikkutakeista näyttävää ja oivaltavaa taidetta. Yksinkertaiset teokset puhuvat arjen suurista tunteista.
Kaarina Kaikkosen taiteen materiaalia ovat kierrätettävät asiat, lähinnä vaatteet. Hän lieneekin tunnetuin miesten pikkutakeista tekemistään installaatioista, jollainen nähtiin mm. Tuomiokirkon portailla kesällä 2000. Tämäkin näyttely pitää sisällään miesten pikkutakkeja ja kauluspaitoja, mutta myös naisten kengillä, vessapaperilla ja kahvifolioilla on oma paikkansa.

Kaikkosen installaatiot ovat hyvin veistosmaisia. Ne luovat ympärilleen materiaaliaan jämerämmän tunnun. Kaikkonen hallitsee myös tilan hyvin. Taidehallin kokonaisuus rakentuu muutamista teoksista, mutta ne ottavat tilan haltuunsa luontevasti, kuin omalla painollaan. Hyvä esimerkki tästä on wc-paperista tehty iso installaatio. Kesti hetken ennen kuin materiaalin tunnisti, ja senkin jälkeen ei voinut kuin ihmetellä yksinkertaisesta materiaalista luodun teoksen visuaalista vaikuttavuutta.

Kaikkosen kenkäteokset elävät myös kuin omaa elämäänsä. Minulle seinillä kiipeilevistä osiin puretuista kengistä tulivat mieleen hämähäkit, mustat lesket, jotka hieman pelottavina tanssivat seinällä. Kenkien taustalla onkin kuulemma ollut äidin tanssikengät. Hämähäkithän liitetään usein symbolisessa mielessä äitiin ja äitiyteen.

Näyttelyssä myös katsojat voivat osallistua teoksen tekemiseen. Kaikkonen on aloittanut käärmemäisen kiemurtelevan tyhjistä kahvipaketeista rakentuvan olion, johon saa halutessaan liittää yhden uuden osan lattialla olevasta pakettikasasta. Ja tuhannelle ensimmäiselle (osoitetietonsa jättäneelle) luvataan lähettää taidepostikortti valmiista teoksesta.

Kaarina Kaikkonen on taiteilija joka vuodesta toiseen toistaa samoja teemoja ja käyttää samoja materiaaleja kehitellen ideoitaan hienovaraisesti. Niinpä näyttelyssä on myös dokumentaatio-osuus, jossa on valokuvia Kaikkosen aikaisemmista installaatioista ja hänestä tehty filmi. Dokumentaatio-osuus on mielestäni hieman turha, koska se vain toistaa Kaikkosen aikaisempia teoksia, näyttäen ne eri ympäristöissä, mutta antaen kuitenkin vain kalpean kuvan installaatioista.

Mikko Oranen
mikko.oranen@hel.fi
Kirjoittaja toimii amanuenssina Helsingin kaupungin taidemuseossa

Kaarina Kaikkonen: Äiti, 1991.
Kengät ja silakka. Kuva: Jussi Tiainen. Yksityiskokoelma

KAARINA KAIKKONEN
Taidehalli
18.6. - 14.8.2005
Nervanderinkatu 3, p. 4542 060
ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 12-17
7 / 5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Suomenkieliset yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

samaan aikaan:

Studiossa Petra Lindholmin Until-videoteos

  SAARA EKSTRÖM
  STIINA SAARISTO
  ARTO KORHONEN
  KIM SIMONSSON
  VIGGO WALLENSKÖLD
  ELINA MERENMIES
  SIGNE BRANDER
  ROGER GUSTAFSSON
  HANNA VAHVASELKÄ
  MARIAN SAIRAALA
  HETA KUCHKA
  TARJA PITKÄNEN-WALTER
  KATJA TUKIAINEN
  KRISTIAN KROKFORS
  NYREN & PYRAMIDEN