Musiikki

Kesällä 2001 televisiossa pyöri keskusteluohjelma Kirvesmiehet, jossa housebändinä soitti Punatähdet-niminen poppoo. Keskusteluohjelmaa luotsasivat ja yhtyeen pääpiruina toimivat toimittajat Jan Erola ja Jaakko Lyytinen. Nyt, kaikkien näiden vuosien jälkeen samainen Punatähdet julkaisee levyn. Mitä on tapahtunut tällä välin?
Punatähtiä ei ole kuopattu missään vaiheessa, vaan tämä savolaisella murteella Neuvostoliittoon päin rähmällään oleva poppoo on esiintynyt harvakseltaan, mutta tasaiseen tahtiin.

Tähän saakka ohjelmisto on koottu muiden säveltämistä pop-kappaleista, joihin on tehty itse uudet, hirtehiset sanat työväenaatteen hengessä. Tammikuussa ilmestyvän levyn myötä Punatähdet tekee uuden aluevaltauksen omien sävellysten maailmaan. Sävellysten innoittajana tuntuu olleen 80-lukulainen populäärimusiikki, siinä määrin syntetisaattoreita ja aikakaudelta tuttuja sävelkulkuja levyllä vilisee.

Levy on nimetty ytimekkäästi YYA:ksi, mistä voi päätellä, että tutuilla poliittisilla linjoilla jatketaan. Levyn kappaleet on jaettu nimen mukaan kolmeen luokkaan: on ystävyys-, yhteistyö- sekä avunantolauluja. Nimellä halutaan kunnioittaa mitäpä muutakaan kuin vuonna 2008 60 vuotta täyttävää YYA-sopimusta...

Alkujaan idea Punatähdistä syttyi Jaakko Lyytisen ja Jan Erolan kesken, kun he tunsivat halua parodioida taistolaislauluperinnettä – jo ennen kuin muuan Ultra Bra alkoi siitä ammentaa. Parodiaa ei lähdetty tekemään laululiikkeen keinoin, vaan kaksi miestä ja kitara -tyylillä. Sittemmin 90-luvun lopulla mukaan otettiin enemmänkin porukkaa. Kokoonpano esiintyi tällöin Punatähdet ja Sähkövastus -nimellä bändiversiona.

Ajatus tuntui huvittavan monia muitakin, sillä kaksikko oli varsin suosittu esiintyjä erilaisissa tilaisuuksissa 90-luvun loppupuolella. Suuremman yleisön tietoisuuteen se singahti Kirvesmiehet-ohjelman kautta vuonna 2001.

Lauluduona aloittanut Punatähdet on tätä nykyä yhdeksänjäseninen orkesteri. Minne Punatähdet oikein on matkalla? Saksofoniosuuksista vastaava Taisto ”Hiski” Punander kertoo, että uuden levyn myötä yhtye on siirtynyt 70-lukulaisesta korpikommunismista 80-luvulle ja odottaa innolla, minne tie uuden levyn myötä vie. Hiskin henkilökohtainen toive on, että se vie keikalle kotiseuduille Rautavaaraan, minkä hän kaihoisalla äänellä haastattelijalle kertoo.

Mitä itse musiikkiin tulee, laulut viihdyttävät kyllä. Omaksi suosikikseni kohoaa hellyttävä ja äärimmäisen tarttuva kappale Uraliin (moottoripyörärakkautta). Ja ketäpä ikäluokkani naisimmeistä ei sykähdyttäisi ihan jo kappaleen nimenä Pätkätyöläinen – että meillekin on tehty nyt oma tunnusbiisi!

Vaikka sanoitukset ovat oivaltavia ja naurattavat levyltäkin kuultuna, on yhtyeen juju esiintymisissä, jotka tuovat varsinaisen lihan luiden ympärille: Punatähdet vetää settinsä antaumuksella 70-lukulaiset silmälasit nenällä, jaloissaan kiristävät siniset teryleenihousut ja päällä aivan liian pienet paidat, joissa on aivan liian isot kaulukset.

Huumoribändeissä on tietysti aina se vaara, ettei vitsi naurata loputtomasti. Niin tai näin, täytyy kuitenkin todeta, että Punatähdet-paketti on huolella hiottu: aatteen paloon, poliittisiin puheisiin ja vaikkapa Punanderien suvun vaiheisiin kannattaa käydä tutustumassa yhtyeen verkkosivuilla (www.punatahdet.com).

Ideana siis on parodioida taistolaislauluperinnettä, mutta kyllähän parodia tuppaa lopulta aina olemaan myös kunnianosoitus kohteelleen.

Silja Hakulinen
4.1.2007

Kuva: Riku Isohella

Punatähdet levynjulkaisukeikalla Tavastialla 18.1.2007, liput 10 euroa.
Punatähdet: YYA (omakustanne), kaupoissa nyt.

  ALPPIPUISTON KESÄ 2010
  JAZZ ESPA 2010
  TUSKA 2010
  KAISAFEST 2010
  HELSINGIN URKUKESÄ 2010
  MAAILMA KYLÄSSÄ 2010
  RUFUS WAINWRIGHT
  KUMPULAN JA KÄPYLÄN KYLÄJUHLAT 2010
  WILDLIFE WEEKEND
  VASHTI BUNYAN
  HELSINKI SPRING LIGHT CHAMBER MUSIC
  FUNKY ELEPHANT 2010
  MINTZKOV
  EFTERKLANG
  VILLE LEINONEN
  TUSOVKAROCK 2010
  YONA
  FRANKOFONIA JUHLII!
  UMON KEVÄT 2010
  FLORENCE AND THE MACHINE