Julkaistu: 17.03.2015

24 Hour Rockshow

Aki & Mika Kaurismäki: Saimaa-ilmiö (1981).
Nykytaidefestivaali Ihme pitää sisällään vuorokauden mittaisen musadokkariputken.

Jo seitsemättä kertaa Ihme-festivaali on tilannut kansainväliseltä taiteilijalta teoksen julkiseen tilaan. Tämän vuoden taiteilija on britti Jeremy Deller. Hänen Saa koskea -niminen teoksensa kiertää Itäkeskuksesta muun muassa kauppakeskus Kamppiin ja päärautatieasemalle.

Dellerin toinen panos festivaaleille on yhtä kaukana taiteiden pyhätöistä. Hän on valinnut festivaaleille vuorokauden mittaisen sikermän rock-dokumentteja ja keikkataltiointeja. 24 Hour Rockshow -tapahtumaan voi tulla mukaan kesken kaiken, mikäli tanssikunto, korvat tai takapuolen lihakset eivät kestä koko rupeamaa.

Pimeä rock

Elokuvien skaala on laaja, mutta punaisena lankana toimivat klassikot. Tapahtuma alkaa lauantaina 28.3. klo 12 The Rolling Stonesilla. Mayslesin veljesten ja Charlotte Zwerin ohjaama Gimme Shelter (1970) kuvaa paitsi vaikutusvaltaista bändiä USA:n kiertueella, myös erään aikakauden loppua. Nauhalle on tarttunut yksi rock’n’rollin pimeistä hetkistä, kun Altamontin konsertin yleisössä tapahtuu puukotus. Rauhan ja rakkauden aika on ohi.

Ajassa pidemmälle ja rockissa entistä turmeltuneimmille urille päädytään dokumenteissa Cracked Actor (1974) ja DOA (1980). Ensiksi mainittu on tv-dokumentti huumevaihetta elävästä David Bowiesta ja toinen punkin kuoleman todistava kuvaus Sex Pistolsin Amerikan-kiertueesta.

Ennen kuin päivä kääntyy illaksi tapahtumassa päästään vielä heavy metallin pariin. Lyhytelokuva Heavy Metal Parking Lot (1986) todistaa Judas Priest -konserttia odottavien fanien päättömän omistautumisen niin musiikille kuin hauskanpidolle. Heti perään nähdään Black Sabbath Live in Paris (1970).

Aamu mielisairaalassa

Dellerin valikoima ei onneksi vello pimeydessä kokonaista vuorokautta. Mukaan on päässyt myös Kaurismäen veljesten ohjaama Saimaa-ilmiö, josta Deller ei itse ymmärrä sanaakaan. ”Se on niin kauniisti tehty ja täynnä kiinnostavia hahmoja, että halusin sen mukaan ohjelmistoon”, on taiteilija itse valinnastaan todennut.

Suomalaisväriä nähdään myös The Who Suomessa -pätkän (1967) sekä Sielun Veljet Moskovassa -lyhärin (1987) muodossa. Ylen arkiston koosteita eri aiheista on myös ripoteltu pidempien teosten väleihin.

Tapahtuman loppuosa tarjoaa varmasti jokaiselle jotakin, oli katsoja sitten taiderockin (Stop Making Sense, 1984), jumittavan krautmeiningin (Can Free Concert, 1972) tai varhaisen rock’n’rollin (The Rock and Roll Singer, 1969) ystävä. Ja jos katsoja on jaksanut maratonin alusta loppuun, hän pystyy ehkä samastumaan The Crampsin mielisairaalassa soittaman keikan sekopäisiin tunnelmiin. Live at the Napa State Mental Hospital (1981) päättää musamaratonin.

Kello 3.30 lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä kuullaan Depeche Modea, yhtä Dellerin suosikkibändeistä. Taiteilijan leffavalinta on Depeche Mode 101 (1989). Ilmeisesti vaatimattomuuttaan Deller ei ole tohtinut valita rykelmään itse ohjaamaansa Depeche Mode -dokumenttia The Posters Came from the Walls (2008).

Tiedot

24 Hour Rockshow

28.–29.3.2015

Vanha Ylioppilastalo (Mannerheimintie 3)

Vapaa pääsy

24 Hour Rockshow on osa Ihme-festivaalin 2015 ohjelmaa