Julkaistu: 15.08.2013

Votkaturistit

Kuva: Antti Kangas
Teatteri Ihme pistää mainiosti ranttaliksi Timo Tirrin ohjauksessa.

Vuosaaren Teatteri Ihmeessä ollaan tällä kaudella rouhean kansankomedian pauloissa. Aimo Vuorisen lähes klassikon maineeseen kohonnut Votkaturistit on saanut Timo Tirrin ohjauksessa varsin toimivan ja riemastuttavan tulkinnan. Jukka Keinonen on sovittanut 1970-luvun tekstiä enemmän tähän päivään, ja mukana on nyt myös mainiota piruilua nykypolitiikasta.

Homman ydin on varsin erikoislaatuisessa ilmiössä, joka kukoisti 1970-luvulta lähes Neuvostoliiton kaatumiseen saakka. Veli Venäläisellä oli omat periaatteensa ja jyrkkä suhde länsimaiseen hapatukseen, jota edustivat aatteiden lisäksi myös kulutustarvikkeet. Toki kielletty hedelmä kiinnosti kansaa, ja niin omaperäinen sopimus oli valmis. Turistit kiikuttivat itänaapuriin muun muassa farkkuja, sukkahousuja ja meikkejä, ja saivat vaihdossa mustan pörssin kautta halpaa votkaa, samppanjaa ja kaviaaria. Kauppa kukoisti. Tosin osa suomalaisista alkoi sitten humalassa öykkäröidä pitkin Leningradin katuja, ja siitäpä nimi votkaturismi.

Kansankomediaa kunnianhimoisesti

Vuorisen railakas komedia on kuvaus yhden tällaisen ryhmän seikkailuista Leningradin huumassa. Dramaturgisesti teos on varsin toimiva. Siinä kuvataan ryhmän saapuminen, erilaisia hupaisia ja nolojakin kohtaloita, ja lopulta lähtö takaisin Suomeen. Aikoinaan teos aiheutti jopa paheksuntaa, koska örveltäminen on kuvattu varsin raadollisesti, kansankomedian tyyliä noudattaen.

Teatteri Ihmeen versio on varsin kunnianhimoinen esitys. Näyttelijöitä on 13, ja monet seikkailevat useassa roolissa. Puvustukseen on panostettu, univormut ja punaliput luovat nostalgista tunnelmaa. Jarkko Harmeksen suunnittelema äänimaailma tuo oman lisänsä, risteillen mahtipontisista marsseista Abbaan saakka. Pelkistetty lavastus votkatiskeineen on toimiva.

Kone yskähtelee, mutta käynnistyy

Työryhmä on kirjoittanut esitykseen kehyskertomuksen, jossa äiti (Ritva Kosonen) kertoo tyttärelleen (Johanna Tujula) pienen diakatselulaitteen välityksellä ilmiöstä nimeltä Neuvostoliitto. Itse pidin alustusta vähän alleviivaavana, mutta ehkä rautalangan vääntö voi olla nuoremmille katsojille tarpeellista.

Näkemäni esitys kärsi alussa energia- ja rytmivaikeuksista, repliikit tulivat hitaasti ja muistellen. Ehkä edellisen illan ensi-illan huuma painoi vielä päälle, eli kyseessä oli niin kutsuttu toisen esityksen syndrooma. Onneksi esitys kuitenkin pääsi vauhtiin ja parani edelleen loppua kohti. Ryhmästä alkaa erottua persoonallisia roolihahmoja ja hyvää tekemisen iloa.

Railakkaita hahmoja

Kaikkien hahmojen kohtaloita ei tässä voi käsitellä, mutta seuraavassa kuitenkin muutamia nostoja. Ari Murto tekee varsin hyvän ja koko esitystä kantavan roolin ylimielisenä Kalle Junttilana, joka on tietävinään kaiken ja ostelee votkoo. Rehentelevä käytös napsahtaa lopulta melko hauskasti omaan nilkkaan. Aku Neuvonen nähdään Kallen hassusti puhuvana, punanenäisenä trokarikaverina.

Naishahmoista erottuvat sensuellit Marjanne Lönnroth ja Katariina Räty, jotka pohtivat miesasioita romantiikan nälässään. Erityisen mainio on Satu Toivosen tulkitsema Roosa, jolla on vilpitön innostus sosialismiin, kukkahuivi päässä ja marssiaskel hallussa. Kenen joukoissa seisot konkretisoituu hauskasti.

Reijo Skog on hulvaton etenkin kaksoisroolissaan mustaperuukkisena naistennaurattajana. Harri Keksumäki tekee vinkeän roolin vain votkasta kiinnostuneena Humalikkaana, joka vetäisee varsin absurdin soolon yhdistellen räppiä, tanssia ja outoa iskelmää.

Votkan virratessa

Tirrin ohjauksessa Votkaturistit on parhaimmillaan kohtauksissa, joissa absurdi hulluttelu saa maukkaita mittasuhteita. Tällainen on esimerkiksi seksikkään Maarit Walinin matkaoppaana emännöimä Leningradin kiertoretki, jolla osa näyttelijöistä muuntuu hetkessä sosialistista realismia kuvaaviksi patsaiksi innokkaiden turistien kuvatessa kameroillaan. Taustalla soi tietenkin Pienten norsujen boogie Hatari -elokuvasta…

Toinen kohokohta on kohtaus, jossa suomalais-venäläinen ystävyys pääsee kliimaksiin raivokkaissa orgioissa, joissa viina virtaa, jalat ryskyvät ja Abba raikaa. Lisää uskallusta ja anarkismia vain peliin!

Kaiken kaikkiaan Teatteri Ihmeen Votkaturistit on lopulta varsin onnistunut esitys, jossa on huumoria, ajatusta ja mikä myös hyvin tärkeää: harrastajat saavat runsaasti haastetta ja näytellä sydämensä kyllyydestä. Sitähän me Suomessa tarvitsemme.

Tiedot

Votkaturistit

Ohjaus: Timo Tirri

Ensi-ilta 10.8.2013

Vuosaaren Vuotalo, Mosaiikkitori 2

Käsikirjoitus: Aimo Vuorinen

Sovitus: Jukka Keinonen

Rooleissa:  Harri Keskumäki, Ritva Kosonen, Marjanne Lönnroth, Ari Murto, Aku Neuvonen, Tuomas Peltola, Markku Rantala, Katariina Räty, Reijo Skog, Satu Toivonen, Johanna Tujula, Päivi Turunen, Maarit Walin

Tuotanto: Eero Hilden / Teatteri Ihme

Sävellykset, äänet: Jarkko Harmes

Valokuvat, netti: Antti Kangas

Tiedotus: Satu Toivonen

Valot ja tekniikka: Vuotalo

Esitykset la 24.8.2013 saakka

Lisätiedot: tuottaja Eero Hilden, puh. 050 355 1005, eero.hilden@teatteriihme.fi

http://www.teatteriihme.fi/