Julkaistu: 14.03.2013

Hurraa!-festivaali

Kuva esityksestä Tyttö nimeltä Tsunamika.
Lasten teatterifestivaali Hurraa tuo tasokkaita esityksiä pääkaupunkiseudulle.

Helsingin suurin lastenteatterifestivaali järjestetään 15.–23.3. Ensimmäisenä viikonloppuna nähdään Stoassa lisäksi Nukketeatterin näyteikkuna, johon on koottu myös aikuisille suunnattuja esityksiä.

Yli 50 esityksen festivaali koukkaa myös tanssin ja musiikin puolelle. Festivaalin yhteydessä järjestetään lisäksi avoimia työpajoja, joissa pääsee kokeilemaan esimerkiksi nuken valmistusta. Nukketeatterikeskus Poijun järjestämät työpajat ovat lapsille maksuttomia.

Vaikeita aiheita ei vältellä

Lastenteatterin taso on kohonnut viime vuosina ammattimaisemmaksi. Festivaalin tuottaja Anna Martikaisen mukaan lapsille tehdään esityksiä vakavissaan, ja niiden tekemiseen käytetään entistä enemmän aikaa ja vaivaa.

– Festivaalin esityksissä ei myöskään vältetä vaikeita aiheita. Monet sisältävätkin aikuisyleisölle suunnattuja viestejä. Esimerkiksi nukketeatteri Akseli Klonkin tekemä, Markus Majaluoman lastenkirjoihin perustuva Suu auki Hulda Kulda, Pottusammakko tulee -esityksestä bongasin monia aikuisille suunnattuja gägejä. 

Silti esitys on suunnattu lapsille.

– Lisäksi on esityksiä, joissa lähdetään kenties selkeämmin aikuisten maailman kysymyksestä. Silti kysymyksestä on kummunnut selvästi lastenteatteriesitys, Martikainen sanoo.

Esimerkiksi Reuna-ryhmän ja Matkalaukkuteatterin Pim Pom Pallomaakailuseik tutkailee, miksi ihminen ei saa enää nykyään tehdä virheitä. Erehtymistä pidetään häpeällisenä, vaikka se on välttämätön kokemus ihmisen elämässä.

– Avaruusoliot tulevat maapallolle ja yrittävät oppia ihmisten tavat. Siinä rikotaan perinteisen teatterin kaavoja. Se on nykyteatteria lapsille.

Kaksi kantaesitystä

Pim Pom Pallomaakailuseik on toinen festivaalin kantaesityksistä. Toinen kantaesitys on Tangoteatteri Kiukkaraisen Peikkotango. Muut esitykset ovat saaneet ensi-iltansa viimeisen kahden vuoden aikana.

Martikaisen mukaan korkeatasoista nuortenteatteria, joka sopisi murrosikäisille ja teineille, sen sijaan on tarjolla vähemmän.

Ohjelmistoon on saatu kuitenkin Teater Taiminen True Love Sucks -esitys, joka kertoo siitä, millaista on kasvaa aikuiseksi ja löytää oma seksuaalisuutensa, kun pornoa ja muuta ihmistä esineellistävää kuvastoa on koko ajan saatavilla.

– Teater Taimine on vahvasti kaksikielinen teatteriryhmä, jonka esityksissä käytetään suomea ja ruotsia, Martikainen kertoo. 

Festivaalilla kuullaan paljon korkeatasoista, nimenomaan lastenesityksiä varten sävellettyä musiikkia. Erityisesti Martikainen nostaa esiin Isis-teatterin ansiokkaan esityksen Tyttö nimeltä Tsunamika, johon Suvi Isotalo on säveltänyt tyylilajeja villisti yhdistelevän musiikin.

– Festivaalille tulee esityksiä ympäri Suomea, joten pääkaupungissa nähdään myös vahva pohjoissuomalaisten tekijöiden edustus. Esitykset ovat kiertue-esityksiä.

Nukketeatteri tulee ihmisten luo

Lastenteatteri- ja nukketeatteriryhmien toimintaan kuuluvat päiväkoti- ja kouluvierailut sekä ylipäätään yleisön luokse meneminen. Thalia-palkinnon sai vastikään lapsille ja nuorille suunnattu, nukketeatteria sisältänyt Tulilintu, joka esitettiin ulkona ja johon satunnaiset ohikulkijat saattoivat osallistua.

– Nukketeatterin näyteikkunassa on otettu entistä paremmin huomioon Stoan lähistöllä asuvat ihmiset ja etenkin lapset. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten on helpompi ottaa vastaan esityksiä, joissa kieli ei ole pääosassa. Siksi nyt on panostettu esityksiin, joissa puhe ei dominoi ilmaisua, Suomen Uniman tiedottaja Arja Hokkanen kertoo.

Aikuisille suunnattu Teatteri Qo:n Kuin kala kuivalla maalla kertoo nuoren maahanmuuttajapojan tarinan. Siinä muistutetaan siitä, että maahanmuuttajalla on menneisyys.

Lasten nukketeatteriesityksissä pohditaan muuan muassa urheutta, kevään heräämistä ja siipirikon elämää. Circus Stradan eurooppalaista nukketeatteriperinnettä nykypäivään tuova käsinukke-esitys Circus Strada perustuu Punch and Judy ja Pulcinella -traditioihin.

Jatkuvasti uusia kulmia

Nukketeatterin näyteikkunan ohjelmisto kertoo monta vuosikymmentä nukketeatteria seuranneen Maiju Tawastin mukaan siitä, että nukketeatteritaiteilijat ovat entistä taitavampia ja rohkeampia.

– Näen vuosittain noin 80–60 nukketeatteriesitystä, ja etenkin turkulaiset nykynukketeatterin ammattilaiset jaksavat jatkuvasti hämmästyttää. He löytävät koko ajan uusia tulokulmia nukketeatteriin. Aikuisille suunnattujen esitysten määrä on jatkuvasti kasvanut ja se näkyy viikonlopun ohjelmistossa, Tawast sanoo.

Tawast nostaa Hurraan esityksistä esiin Kuuman ankanpoikasen kantaviin voimiin kuuluvan, Antti Juhani Mannisen Vain toivo jää -esityksen sekä Timo Väntsin ohjaaman Lorca-tulkinnan Herra Pampun himot.

– Mannisen sooloesitys on syvältä kouraiseva kertomus hylätystä lapsesta, joka ponnistelee löytääkseen oman tiensä maailmassa. Siinä on erinomainen, yhtenäinen tapa nukettaa.

Väntsin Lorca-tulkinta esittelee tunnetun runoilijan uudesta näkökulmasta. Useimmat eivät tiedä, että hän kirjoitti nukketeatterille. Esitys on tulkinta Lorcan nukkenäytelmästä, jota tekijät kuvailevat traagiseksi komediaksi don Cristobalista ja neiti Rositasta.

– Nukketeatterimusikaali on harvinainen helmi. Siinä keskitytään taitavasti laulavien nukkejen ilmaisuun, Tawast kuvailee.

Nukketeatteri antaa Tawastin mukaan mahdollisuuden kertoa koskettavia tarinoita ilman paatosta. Nukketeatterin liittyvä kolmas todellisuus, myyttinen taso, jaksaa ilahduttaa häntä aina. Viimeksi Tawast ihaili Janne Siltavuoren Perhosia askelten alla -esitykseen valmistamia nukkeja, joissa näkyi tekijän vuosikymmenten kokemus.

– Nukketeatterissa on allegorinen taso usein läsnä voimallisemmin kuin ihmisten esittämässä draamateatterissa.

Tiedot

Hurraa!

15.3.–23.3.2013

Esityspaikat ja lippujen hinnat: http://www.hurraa.org/