Peter Pan

Peter Pan
Kuvassa: Riku Nieminen, Alina Tomnikov Kuva: Ryhmäteatteri/Tanja Ahola
Ryhmäteatterin vauhdikas ja puhutteleva fantasia kohoaa kesän teatteritapaukseksi.

Ryhmäteatterin kesäkautta Suomenlinnassa odottaa aina. Etenkin perheille ja lapsille suunnatut tuotannot ovat viihdyttäviä ja puhuttelevia. Niin tänäkin vuonna. Juha Kukkonen on valinnut näytelmäksi J. M. Barrien rakastetun klassikon Peter Pan. Valinta on erinomainen, sillä ikinuori Peter liiteli Helsingissä viimeksi 1970-luvun alussa.

Kukkosen näkemys Peter Panista ei ole perinteinen seikkailusatu, vaan monitasoinen näytelmä, jonka teemoja ovat esimerkiksi kapinointi, nuoruuden ja aikuisuuden välinen ristiriita ja sukupuoli-identiteetin etsintä. Pelottavinta esityksessä eivät ole hurjat merirosvot, vaan hämmentävien kysymysten pohdinta. Ei ihme, että esityksen ikäraja on seitsemän vuotta. 

Tarina lähtee liikkeelle Kultasten perheen luota Käpylästä. Perheen nuorison (Alina Tomnikov, Nestori Hellgren, Elias Keränen) elämä muuttuu kertaheitolla, kun Peter Pan houkuttelee lapset Mikä-Mikä-Maahan. Vihreäasuista ja punatukkaista Peteriä näyttelee taitavasti Riku Nieminen

Perillä nuoresta Kultasen tytöstä aletaan leipoa kadonneille pojille äitiä. Neidon sydän sykkii Peterille, mutta sitä ei nuori kapinallinen huomaa. Kukkosen tulkinnassa Peter ei ole vain hurmuri, vaan itsekeskeinen ja sitoutumiskammoinen veijari. Parisuhdepelin huomaa tulisieluinen Helinä-keiju, joka kuvataan ilmassa liikkuvana valopallona. Ihmishahmossa Helinää esittää hienosti ilma-akrobaatti Sanna Warsell

Vaikuttava on myös merirosvojen joukko. Jengin pomo, Kapteeni Koukku (Robin Svartström) on koko varsinainen katseenvangitsija. Kimeästi naurava Svartström tuo rooliin pirullista näsäviisautta ja pelottavaa androgyynisyyttä. 

Peter Panin tärkein taito on lentäminen. Nieminen kyllä lentää Suomenlinnassa komeasti, mutta illuusio ei ole niin vahva kuin voisi modernissa teatteritilassa olla. Näytelmän vahvuus on ryhmän energisessä ja fyysisessä ilmaisussa. Taistelukoreografiat ovat näyttäviä ja tasapainoilu merirosvolaivan reelingeillä henkeäsalpaavaa.

Kukkosen kiinnostavin oivallus on ollut rakentaa esitys punk-ideologian ympärille. Ratkaisu toimii; kuvastaahan punk juuri sitä sopeutumatonta kapinaa, jota Peter Pan edustaa. Suomenlinnassa raikaavat Pelle Miljoonan hitit, kuten Vapaus on suuri vankila. Kultasten äiti hyräilee lapsilleen nuoruutensa hittejä, mutta Peterille biisit ovat nykyhetkeä. Nuoruuden kapina asettuu kipeän haikeasti aikuisuuden vaatimuksia vastaan.

Martti Mäkelä – 19.06.2012