Julkaistu: 10.05.2012

Dark Shadows

Hullunkurinen perhe
Kuva: ©2012. Warner Bros Ent
Tim Burtonin ja Johnny Deppin tv-sarjasovitus on värikäs mutta sieluton sekasotku.

Elokuvan Dark Shadows (2012) prologissa eletään 1700-luvun jälkipuoliskoa. Barnabas Collins (Johnny Depp) syntyy kalanpyyntibisneksellä rikastuneen perheen perilliseksi, jonka valloittamisesta tulee kauniin Angeliquen (Eva Green) pakkomielle. Nuorukaisen sydämen valittu on kuitenkin toisaalla, mikä saa noidaksi osoittautuvan rakastajattaren mustasukkaisen raivon valtaan.

Kostoa janoava Angelique muuttaa miehen vampyyriksi, jota vastaan nousee myös koko kyläyhteisö. Barnabas haudataan elävältä, ja vapaus koittaa vasta kahden sadan vuoden kuluttua, kun maansiirtokoneet törmäävät vampyyrin kirstuun.

Kalpea verenimijä kohtaa kovin erilaisen maailman: eletään vuotta 1972, ja uudet tuulet puhaltavat niin yhteiskunnassa kuin populaarikulttuurissa. Hämmentynyt vampyyri haluaa vain löytää oman linnansa ja sukunsa. Molemmat löytyvät – yhtä ränsistyneessä kunnossa.

Elizabeth Collins (Michelle Pfeiffer) on sukukartanon emäntä, jonka rasitteina ovat angstinen teinitytär (Chloë Grace Moretz), traumatisoitunut veljenpoika (Gulliver McGrath), juoppo lanttumaakari (Helena Bonham Carter) ja yhtä viinaan menevä palvelija (Jackie Earle Haley). Uusi kotiopettajatar (Bella Heathcote) vetoaa Barnabakseen aivan erityisesti. 

Dark Shadows on hengästyttävä sekasotku, jossa Tim Burtonin tähänastisen uran kohokohdat on pistetty suoraan kierrätykseen. Värikäs se toki on, eikä sitä voi vähäveriseksikään haukkua Barnabaksen kalpeudesta huolimatta. Sieluttomuus on sitten jo kokonaan toinen juttu.

Burtonin ja Deppin pyrkimykset ovat epäilemättä olleet kunnianhimoiset, ja alkuperäissarjalle on haluttu nostaa mitä hartaimmin hattua. Innostuksessaan tekijät ovat vain unohtaneet karsimisen jalon taidon: kaikkea on haalittu mukaan liiankin kanssa, mutta mihinkään ei ole maltettu paneutua pintaa syvemmältä.

1960-luvun lopulla jenkkitelevisiossa mainetta niittänyt goottisaippuasarja Dark Shadows näyttää isolla kankaalla toki visuaalisesti komealta. Tämän pelin Burton osaa vaikka sokkona ja kädet selän taakse sidottuina: synkeän romanttinen goottidekadenssi ja riemunkirjavat hahmokarikatyyrit ovat ohjaaja-auteurin ominta mukavuusaluetta. Havainnon puolesta puhuvat mm. Sleepy Hollow, Liisa Ihmemaassa ja paholaisparturi Sweeney Todd. Ja ei ole Saksikäsi-Edwardkaan kaukana Barnabas Collinsin tummanpuhuvasta olemuksesta.

Hajanainen ja sekava käsikirjoitus harhauttaa elokuvan ja samalla katsojankin yhä uudelleen pois tarinan ytimestä. Nokkelat (joskin myös itsetarkoituksellisen päälle liimatuilta tuntuvat) huomiot esim. 1970-luvun alun populaarikulttuurista saavat kohtuuttomasti huomiota ilman että niitä nivotaan millään lailla muihin kerronnallisiin yhteyksiin. Juonen seuraaminen onkin suurimman osan aikaa melko turhauttavaa.

Nimekkäät näyttelijät menevät tässä satiirisessa goottivuoristoradassa tyystin hukkaan. Yleensä niin elähdyttävä Depp tuntuu hänkin olevan hukassa materiaalin paljouden keskellä. Ehkäpä fanien itsensä ei pitäisi ikinä koskea ”pyhään maaperään”, vaan jättää se piirun verran välinpitämättömämmille visionääreille.

Tiedot

Dark Shadow

USA 2012

ENSI-ILTA 10.5.2012

OHJAUS Tim Burton

KÄSIKIRJOITUS Seth Grahame – Dan Curtisin luoman tv-sarjan pohjalta

TUOTANTO Richard D. Zanuck

KUVAUS Bruno Delbonnel

LEIKKAUS Chris Lebenzon

MUSIIKKI Danny Elfman

 

PÄÄOSISSA:

 

JOHNNY DEPP – Barnabas Collins

EVA GREEN – Angelique Bouchard

MICHELLE PFEIFFER – Elizabeth Collins

HELENA BONHAM CARTER – tri Julia Hoffman

BELLA HEATHCOTE – Victoria / Josette

CHLOE GRACE MORETZ – Carolyn

JACKIE EARLE HALEY – Willie Loomis

JONNY LEE MILLER – Roger Collins

KESTO 112 min