Julkaistu: 09.02.2012

Risto Räppääjä ja viileä Venla

Trilogian kolmannessa osassa vietetään lapsuuden parhaita kesäpäiviä.

Risto Räppääjä (Lauri Karo) lähtee yhdessä Nelli Nuudelipään (Venni Uotila) kanssa viettämään kesälomaa Aurinkosaaren lomakeskukseen. Mutta kesäloma ei menekään ihan niin kuin suunniteltiin.

Lomaparatiisilla on nimittäin himmeä reunansa. Ensinnäkin emäntänä huseeraa topakkaotteinen Elvi Räppääjä (Ulla Tapaninen), joka laittaa lapset kasvatuksellisissa merkeissä pakkotyöhön perunateatteriin. Toisekseen saareen pelmahtaa tyylitietoinen teinityttö Venla (Olivia Ainali), joka lyö kiilaa Riston ja Nellin ystävyyteen.

Mutta myös Elvi-täti yllättyy, tosin romanttisesti. Venlan isä on nimittäin Elvin nuoruuden ihastus, tikkamestari Uolevi Horsmaniemi (Juha Muje). Eipä aikaakaan kun vanha pari haikailee nuoruutensa perään ja twistaa yhdessä kohti auringonlaskua.

Riston neuroottisen Rauha-tädin (Annu Valonen) kesä kuluu Lennartia (Martti Suosalo) vahtiessa. Nyhverö poikamies kun on keksinyt uuden aikaa vievän harrastuksen, lintubongauksen, eikä tämä sovi tädin pirtaan. Kaikki miehethän viettävät kesänsä nikkaroiden, toteaa Rauha uudessa 1950-luvun pikkuvaimoimagossaan.

Räppääjän kerronnassa luotetaan kakkososassa lanseerattuun sarjakuvamaisen liioiteltuun tyyliin ja äänitehosteisiin. Elokuvan ilme on kaiken kaikkiaan värikäs. Minna Santakarin lavastusmaisema on iloisen pirteää ja luo kivan kesäfiiliksen kuviin. Niina Pasasen puvustus on mahdottoman yliampuvaa, tai kuten varhaisteini asian ilmaisee: friikkiä. Venlan vaatetus ei ole tämän päivän trendikästä teinimuotia, vaan hauskanoloisesti kikkailevaa ja liioittelevaa. Silti on uskottavaa, että Nelli häikäistyy vanhemman tytön tyylitajusta ja stailaamisvinkeistä.

Ääneen perustuva komiikka on hervottoman hauskaa ja siihen on satsattu nyt vielä enemmän kuin edeltävässä Polkupyörävarkaassa. Mujen ja Tapanisen yhteisissä kohtauksissa herkutellaan kahden loistavan komedianäyttelijän kohtaamisella. Tiimi pelaa nautinnollisen hyvin yhteen ja ruumiinkieleen perustuvaa komiikkaa tehostetaan valloittavasti ääniefekteillä.

Sinikka ja Tiina Noposen Risto Räppääjällä on takanaan jo kahdeksan vuoden matka valkokankaalla. Mari Rantasilan ohjaamat kaksi edellistä elokuvaa ovat tavoittaneet 550 000 katsojaa elokuvateattereissa. Trilogian päätösosaan on satsattu, mikä näkyy lopputuloksessa.

Iiro Rantalan musiikki nousee entistä keskeisempään osaan ja osaavia tulkitsijoita on paljon. Musiikkitiimin letkeät sanoitukset ja Lotta Kuusiston koreografiat tekevät musiikkinumeroista varsin vetäviä. Ulla Tapaninen on esiintyjänä omaa luokkaansa, mutta myös Lauri Karo ja Olavia Ainali hoitavat hienosti omat soolo-osuutensa. Vaikka kaikki lapsinäyttelijät ovat varsin sympaattisia ja musiikkikohtaukset sujuvat näpäkästi, on dialogia paikoin hieman särmikästä – mutta se ei haittaa kokonaisuutta. 

Elokuvan kepeästä ja kevyestä yleissävystä huolimatta tarinassa nostetaan ihan vakaviakin lapsuuden teemoja esiin, kuten ystävyyden paikoin mutkikkaat tilanteet ja siihen liittyen yksinäisyyden tunne.  Entä se elokuvan opetus? Että ihmistä ei voi pakottaa toisenlaiseksi kuin se on, vaan jokaisen on saatava olla omanlaisensa.

Aurinkosaaren lomaparatiisi on kuin kaikki lapsuuden kesät yhdessä, aurinko paistaa, vesi on kylmää, eikä aina kaverin kanssa synkkaa. Silti lapsuudessa kesällä paistoi aina aurinko.

Tiedot

Elokuva-arvio: Risto Räppääjä ja viileä Venla

Ohjaus Mari Rantasila

Käsikirjoitus Sinikka ja Tiina Nopola

Tarina Sinikka ja Tiina Nopola, Mari Rantasila

Näyttelijät Lauri Karo, Venni Uotila, Olivia Ainali, Annu Valonen, Ulla Tapaninen, Martti Suosalo, Juha Muje

TUOTTAJAT Lasse Saarinen, Rimbo Salomaa

KUVAUS Timo Heinänen
Äänisuunnittelija Risto Iissalo
LAVASTAJA Minna Santakari
PUKUSUUNNITTELIJA Niina Pasanen
LEIKKAAJA Tuuli Kuittinen
SÄVELTÄJÄ Iiro Rantala
KOREOGRAFIA Lotta Kuusisto

KESTO 74 min.

Ikäraja S