Sirpa Häkli

Sirpa Häkli
Tunnustuksia V / Kolme sulotarta, akryyli ja liimaväri kankaalle 170 x 215 cm, 2011
Sirpa Häklin maalaukset ovat kommentteja taiteilijan 25-vuotiseen uraan.

Sirpa Häklin (s. 1960) näyttely Taidemaalariliiton galleriassa on hämmentävä, rauhoittava ja mielenkiintoinen kokemus. Näyttelyn otsikko TOP 25 – Tunnustuksia ja muita maalauksia juontaa juurensa siitä, että Häkli valmistui kuvataiteilijaksi 25 vuotta sitten. Kyseessä on siten eräänlainen etappi, taaksepäin kurkistus ja katsaus siihen mitä on tullut tehtyä.

Kyse ei ole retrospektiivistä, esillä ei ole vanhoja maalauksia uran varrelta, vaan aivan uusia teoksia tältä vuodelta. Niiden tekemistä on kuitenkin pohjustanut ajatus kuluneista 25 vuodesta ja niiden merkityksestä. Ehkä tämä osin selittää sen alkuhämmennyksen, jonka näyttely aiheuttaa.

Teokset ovat nimittäin keskenään hyvinkin erilaisia, jopa niin, että niitä on vaikea uskoa saman taiteilijan tekemiksi. On vapaata ja kelluvaa informalismia, on tiukkaa graafisuutta ja muodon niukkuutta, on ruutua ja raitaa, abstraktiota ja muotoa. Selkeää esittävää hahmoa teoksista ei löydy, se on ainakin yhdistävä tekijä.

Mutta - ihme ja kumma - kun katsoo näitä hyvinkin erilaisia teoksia, tulee kuitenkin tunne jostain pohjalla olevasta harmoniasta. Teokset muodostavatkin keskenään mielenkiintoisen kokonaisuuden, joka pelaa kuitenkin yhteen ja polveilee leikitellen abstraktin taiteen erilaisilla muodoilla ja konventioilla.

Näyttelystä jää raikas ja hyvä mieli. Ehkä se juontuu Häklin tiedotteessaan näin sanoiksi pukemista asioista: ”Tunnustukseni kuvaavat eskapismilla, nostalgialla ja taiteen historialla kyllästettyä epätäydellisyyden estetiikkaani - - Pidän järjestyksestä ja kaaoksesta, pelkistetystä ja yltäkylläisestä, yksi- ja monivärisestä”.

Mikko Oranen – 13.12.2011