Polisse

Ranskalainen Polisse nostaa kiusallisia ja vakavia aiheita valkokankaalle. Teeman naturalistissävyinen käsittely antaa kasvot niin pedofiileille kuin heidän uhreilleenkin – mutta se antaa kasvot myös poliisilaitoksen lastensuojeluyksikön työntekijöille.

Polisse kuvaa parissa työskentelevien ammattilaisten arkea dokumenttielokuvan kerrontaa mukaillen.

Alan ammattilaiset kohtaavat päivittäin lasten hyväksikäyttäjiä, lapsiin kohdistuvaa seksuaalista, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Pedofiilit saavat konkreettiset kasvot: he ovat lasten isovanhempia, vanhempia, opettajia – niitä aikuisia, joihin lasten pitäisi pystyä luottamaan. Rankalla aiheella ei mässäillä, ja todellisuudesta ammentavat tapaukset esitetään alleviivaamatta.

Rikkonainen, lyhyin episodein etenevässä tarinassa ei liikaa tunteillakaan, ja parhaimmillaan kerronta on lähes kliinistä. Toimivan arkirealismin päälle heitetään silloin tällöin sentimentaalista kuorrutusta ja draamatiikkaa.

Työpaikan ihmissuhdekarusellin ympärille on ripoteltu arkista poliisityötä, kuulusteluja, joissa kuullaan sekä lapsia että aikuisia. Tiimi joutuu kerta toisensa jälkeen pohtimaan kysymystä siitä, mihin tarinaan uskoa, kenen kertomus on totta.

Työyhteisö elää arjessa intensiivisesti ja kohtaa työssään päivittäin kasoittain kuonaa ja silkkaa pahuutta. Omalle elämälle ei juuri kellään ole aikaa, eikä tunnu olevan siihen innostustakaan. Traumatisoivan työn uhrit elävät kukin jonkinasteisessa parisuhdekriisissä – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.  Työyhteisön keskinäiset ihmissuhteet ovat tarinankerronnassa keskeisessä osassa. Elämä kiertyy työyksikön arjen ympärille ja täällä muodostuvat näiden ihmisten tärkeimmät suhteet: he ovat keskenään parhaita ystäviä, juhlivat yhdessä, rakastuvat toisiinsa, rähjäävät toisilleen.

Rankassa työssä kasvaa kyyniseksi ja ryhmän huumori on karskia.  Pinnan alle kätketään kuitenkin paljon. Omat tunteet ja kokemukset yritetään pitää yksityisinä, julkisivu kepeänä ja huolettomana. Mutta vaikka jokainen ryhmän jäsenistä on nähnyt jo melkein kaiken, aina välillä tunteet ryöpsähtävät pintaan.

Vakuuttava ensemble pelaa hyvin yhteen. Karin Viard ja Marina Foïs esittävät työparia, jotka tukevat toisiaan myös henkilökohtaisissa ongelmissa. Räppäri Joeystarr esittää hermot pinnassa kulkevaa Frediä, joka ihastuu Melissaan (Maïwenn). Ohjaaja-käsikirjoittaja-näyttelijä Maïwenn (Le Besco) esittää itse ryhmän ulkopuolista jäsentä, valokuvaajaa, joka tallentaa ryhmän arkea sisäministeriön määräyksestä.

Elokuva on lapsinäyttelijänä aloittaneen Maiwennin kolmas ohjaus. Hän tutustui aiheeseen ja poliisin arkeen huolella ennen käsikirjoitusvaihetta.  Tekstin hän dramatisoi elokuvaksi yhdessä ohjaaja Emmanuelle Bercot’n kanssa.

Keväällä Cannesin kakkospalkinnolla palkittu Polisse on vaikeasta aiheestaan huolimatta koukuttava elokuva. Pirstaleinen tarina kulkee uskottavasti ja koskettaa paitsi vakavalla aiheellaan myös ihmissuhdedraamallaan.