Youmakeme

Tanssiteos muovautuu kokonaisuudeksi katsojien silmien alla Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän hienossa uutuudessa Youmakeme. Tanssiteos kehittyy tunnelmallisista kohtauksista, joiden välissä tanssijat tulevat lähelle harjoituksenomaisella jutustelulla. Kirjana teos voisi olla novellikokoelma, joka onnistuu puhumaan samoista aiheista eri näkökulmista.

Kasvottomat miehet avaavat illan prologilla. Siniset haalarit peittävät kasvot ja kädet tehden tanssijoista anonyymeja. Huput lentävät näyttämön sivuun ja vähitellen keskenään naureskelevista tanssiryhmän jäsenistä paljastuu esiintyviä tanssitaiteilijoita. Teos eheytyy fragmentti fragmentilta. Vaihtelevien tunnelmien osaset päättyvät epilogiin, jonka tanssii norjalainen Kenneth Bruun Carlson. Kimaltelevassa sinisävyisessä haalarissa tanssija saa kasvot ja persoonan.

Näyttämöllä olemisen keveys

Kvarnströmin liikekieli on tanssijoille tuttua ja he toteuttavat sitä helponnäköisesti, täydellisesti keskittyen. Hetken päästä liikkeeseen tulee tauko, joka on kuin juomatauko millä tahansa treenitunnilla. Tanssijat korjailevat vaatteitaan ja kuittailevat toisilleen. Yksi juo vettä tai urheilujuomaa näyttämön sivussa, vaikka muut jo odottavat valmiina aloittamaan seuraavaa osiota. On kuin katsojat pääsisivät kurkistamaan teoksen valmistumiseen ennen ensi-iltaa.

Käsiohjelmassa Kvarnström kysyy, kuinka nopeasti tanssija pääsee esitystunnelmaan? Katsojana sitä toki toivoo, että esiintyjä on virittäytynyt esitykseen jo ennen kuin yleisö päästetään sisään katsomoon. Mutta taitavasti hän tekee osioiden aloituksista rajatilan, jossa kaikki odottavat. Tila on tuttu musiikkikeikoilta, kun muusikot höpöttelevät kuulijoille omiaan kappaleiden välissä. Ja sitten kun taas mennään, mennään täysillä.

Musiikki ohjaa teosta

Musiikki on tällä kertaa yksi Kvarnströmin innoittajista. Hän kokeilee erilaisia tanssiosuuksia samoihin, laulettuihin kappaleisiin. Laulut Feeling Good ja Gloomy Sunday kuullaan moneen kertaan. Laulajat vaihtuvat ja liikemateriaali ja tunnelma heittävät häränpyllyä laajalla skaalalla. Ihan varmasti tanssijoilla on treeneissään aikoja, jolloin esityksessä kuultujen laulujen nimet pitävät paikkaansa. Hassun hauska on harmaissa koulupuvuissa ja mustissa peruukeissa tanssijoiden tulkitsema Feeling Good, jossa kauhukuvitelmat vaikkapa englantilaisesta sisäoppilaitoksesta ja kavereiden kiusaamisesta tulevat näkyviksi. Koreografi jättää kuitenkin katsojalle vastuun tarinan muodostumisesta. Luonnosmaiset kohtaukset vievät tunnelman ja tanssijat aina uuteen tilanteeseen ja kohtaamisiin.

Loistavat tanssijat

Viisi tanssijaa toistaa Kvarnströmin tarkkaa käsialaa virheettä. Kai Lähdesmäki, Valtteri Raekallio, Kenneth Bruun Carlson, Sofia Karlsson ja Janne Marja-aho liikkuvat koko tilassa, tuovat uusia ärsykkeitä nähtäville, nostavat toinen toisiaan, kannattelevat ja liukuvat. Ryhmä esiintyy edukseen, vahvana ja sujuvasti yhteen tanssivana elävänä organismina. Paitsi että kaikki ovat taitavia liikkujia, osaavat he näytellä ja jopa laulaa.