Kohtalon valvojatKyseenalainen kismet
Romantiikalla höystetty tieteiselokuva ei ole ongelmaton yhdistelmä. Siinä missä rakkaustarina pyrkii unohtamaan logiikan puhaltaen suloista sumua silmiin, sci-fi tarkentaa katseen juoni-idean ja sen ulkoisen toteutuksen mekaniikkaan.
Ulottuvuudet voivat optimaalisissa olosuhteissa kohdata, ja näin on myös moneen kertaan tapahtunut. Monet science fiction -klassikot ovat myös romanttisia elämyksiä. Ajatellaanpa vaikka Blade Runneria – Philip K. Dickin Do Androids Dream of Electric Sheep? -teokseen perustuva tulevaisuustrilleri on emotionaalisuudessaan lähes pakahduttava.
Dickin tekstiin pohjautuu myös George Nolfin ohjaustyö Kohtalon valvojat (The Adjustment Bureau, 2011), jonka päähenkilöt kohtaavat sattumalta havaitakseen tapaamisen sotivan itseään predestinoitua kohtaloa vastaan.
Vaalit hävinnyt poliitikko David Morris (Matt Damon) törmää Elise Sellasiin (Emily Blunt) tyhjäksi luulemassaan miestenhuoneessa. Tapaaminen on lyhyt mutta unohtumaton.
Seuraava kerta koittaa vasta kolme vuotta myöhemmin, mutta se on sitäkin merkittävämpi. Katseet ja kemiat kohtaavat. Kismet, kohtalo, on varmasti saattanut heidät yhteen.
Joku Toinen (jumala, korkeampi voima, muu mikä?) on kuitenkin eri mieltä rakastavaisten kanssa. Salaperäiset pukumiehet, Mitchell (Anthony Mackie) ja Richardson (John Slattery), puuttuvat orastavaan lempeen varoittamalla Davidia suhteen jatkamisen vakavista seuraamuksista.
Hatuissaan film noir -elokuvasta karanneilta näyttävät muukalaiset kertovat korjailevansa kohtalon virheitä. Kaikki on ennalta määrättyä, eikä ihmisparalla ole siihen sen enempää sanomista.
David ei saa enää tavata Eliseä saati lausua halaistua sanaa yhtään kenellekään “taivaallisesta korjaussarjasta”. Kiellon uhmaajalle on luvassa buuttaus, jota voinee kai lobotomiaksikin kutsua.
Kohtalon valvojat ei olisi kummoinenkaan romanttinen komedia, ellei sen ydin olisi juuri edellä mainitun säännön absoluuttinen kumoaminen. Amor vincit omnia – rakkaus voittaa kaiken – jälleen kerran, se ei ole yllätys missään vaiheessa.
Yllättävintä on elokuvan läpeensä romanttinen olemus, mitä vaikutelmaa Kohtalon valvojien ennakkomarkkinointi ei ole ihmeemmin tukenut. Ehkäpä sillä on haluttu pitää mukana hard core scifistelijät, jotka olisivat muuten saattaneet jättäytyä kokonaan pois lippuluukuilta.
Kohtalon valvojat on keskivertoa parempi, jopa hyvä uutuuselokuva. Vahvuus piilee paljolti Damonin ja Bluntin mehukkaassa yhteispelissä, jonka ansiosta myös juonen piilevät, komediallisemmat puolet pääsevät mainiosti esiin.
Outi Heiskanen
10.3.2011
