Talvisirkus Sika

Hurjaruuth vaihtaa kaamoksen afrokaribialaiseen ilotteluun, jossa värikkäästi puetut akrobaatit lentävät päätähuimaavasti. Lumihiutaleet liikkuvat seinille heijastuvissa hienoissa kaleidoskoopeissa.

Tämänvuotisen nimen mukaisesti usein yleisön kaipaamat siat pikkupossuineen ovat paikalla, tosin sivuosassa pikkupossujensa kanssa. He etsivät istuinpaikkojaan pienten katsojien paikalta ja löytävät vähitellen oman katsomonsa videoheijastuksesta.

Kuukuminan rytmikäs musiikki täyttää Kaapelitehtaan pannuhallin ja luo Hurjaruuthin talvisirkukseen letkeän tunnelman. Musiikki kuljettaa esiintyjiä ja yleisöä eri puolille maapalloa ja jopa eri aikakausiin. Mieleen nousee kuvia 1920-luvun juhlista, sitten matkataan nykypäivän salsa-bileisiin, välillä kuuluu ripaus flamencon rytmiä ja jo seuraavassa hetkessä afrikkalaisia rumpuja.

Musiikki toimii erinomaisesti, vaikka aluksi tuntuu vieraalta sirkusesityksessä. Mutta koska Talvisirkus Sika ei kerro minkäänlaista tarinaa, vie musiikki katsojaa, jalka vipattaa ja korvat höristelevät kohti bändin koroketta.

Lentävät akrobaatit

Esiintyjät lentävät monenlaisissa tempuissa reippaasti musiikin tahdissa. Uskomaton on Kadja Karjalaisen ja Petri Ekqvistin ilmakehtonumero, jossa nainen lentää ja mies nappaa kiinni. Ekqvist roikkuu itse liikkumattomalla tangolla ja toimii siten elävänä keinuna tai oikeammin trapetsina. ´

Puolen tusinan hengen kansainvälinen, lentävä sirkusryhmä on ennen talvisirkustakin työskennellyt yhdessä, joten yhteispeli sujuu. Jokainen lentää niin tavallisella trapetsilla kuin lentävällä tolpalla ja nuoralla. Jopa klovni ja koomikko Marcella Manzilli myös lentää todella upeasti unohtamatta hetkeksikään rooliaan hiukan höpsähtäneenä naisena.

Vaikka mahtavimmat numerot lentävät ilmassa, pikkuväen mieleen on erityisesti jonglööri, jonka takki seisoo itsekseen keskellä lattiaa. Antoni Klemm luikertelee takkinsa uumenista milloin mitenkin, aina hauskasti villejä yksityiskohtia viljellen. Renkaat ja pallotkin lentävät tarkasti.

Tempputelineistä koostuvaa näyttämöä kuvittaa neljällä seinällä pyörivä kaleidoskooppi, jonka Joona Pettersson on tehnyt muokaten liikkuvia kuvia sioista, tontuista ja muista sopivista elementeistä.

Iloinen mieli seuraa esityksen jälkeen yleisön jammatessa ulos viilenevään iltaan.