Prinsessa ja sammakkoPussaa sammakkoa jos uskallat!

Perinteisessä sadussa prinsessa pussaa sammakkoa ja sammakko muuttuu kohteliaasti prinssiksi. Tällä kertaa tarjoilijatar, nätti Tiana pussaa sammakkoa, prinssi Naveenia ja muuttuu itsekin sammakoksi. Seuraa hulppea seikkailu rämeillä ja vetisellä suolla, siinä sivussa pelätään voodoo-mörköjä ja rakastutaan ulkokuoresta huolimatta.

Nyt kun elämme maailmassa, jossa tietekone-efektit ja 3d-animaatio hämmästyttävät ja valloittavat yleisöä, Walt Disney Animation Studios tekee yllättävän vedon. Se palaa käsin piirretyn animaation pariin. Perinteisen prinsessasadun on työstänyt valkokankaalle kokenut konkaripari John Musker ja Ron Clements, joiden yhteiseltä meriittilistalta löytyvät elokuvat Disneyn renessanssin peruskivet Basil Hiiri, mestarietsivä (1986), Pieni merenneito (1989), Aladdin (1992), Herkules (1997) ja Aarreplaneetta (2002).

Paikoin satukuvitus on äärimmäisen kaunista, mutta eihän piirretty tietotekniikalle pärjää. Siksi tarinaan on pyritty löytämään enemmän syvyyttä, jota säestävät koomiset sivuhahmot. Lisäksi tekijät ovat luottaneet rakastettujen prinsessasatujen voimaan. Kuvituksessa löytyy muistumia aina Tuhkimosta alkaen.

Ensimmäistä kertaa Disney-animaatiossa ja ylipäätään populaarissa, lapsille suunnatussa animaatiossa nähdään pääosassa mustaihoinen tyttö – kiitos siitä! Tähän on tultu pitkän kehityksen myötä – siihen on tarvittu Cosby Show ja presidentti-ilmiö. Prinsessa ja sammakko on hieno hetki amerikkalaisen elokuvaperinteen tavassa esittää afroamerikkaisia. Tulevaisuus näyttää, jääkö se ainoaksi.

Tiana on paitsi mustaihoinen päähenkilö, myös järjen ääni elokuvassa. Tiana opettaa kuhnuripoikaystäväänsä ahkeroimaan, vain työtä tekevä voi saavuttaa unelmansa. Pohjatarina noudatelee tuttua tarinaa "heinäsirkka ja muurahainen" –satua mukaellen. Taustalta kaikuvat tavoitteet New Orleansin uudelleenrakentamisen perusteista – uurastuksen ja yritteliäisyyden kannusteet.

Viisaan ja yritteliään Tianan rinnalla valkoinen rikas tyttö on vain tyhmä blondi, joka haaveilee prinssistä piittaamatta tämän arvoista tai tämän "sisäisestä kauneudesta".

New Orleansin kaupunkiin sijoittuvan musikaalin keskiössä on kaupungin elävä, fantastinen musiikkiperinne, vapaana kupliva jazz. Pitkän linjan säveltäjä Randy Newman on tehnyt tähänkin elokuvaan vahvan ja menevän musiikkiraidan.

Kun henkilöhahmot ovat afroamerikkalaisia ja ääninäyttelijät suomalaisia, on ristiriita selkeä. Silti Laura Voutilaisen loistavat laulunumerot ja uskottava jazzsärmä auttavat unohtamaan tämän, samoin Ritva Oksasen revittely sokeana voodoo-mummona iskee kivasti.