Julkaistu: 10.09.2008

Kummeli – Alivuokralainen

Kummelin uusi kokoillan elokuva on herttainen sekoitus homokliseitä, sisustusvinkkejä ja poikarakkautta.

Alivuokralainen käynnistyy Tansanian savanneilla, jossa hyönteistutkija Pauli Bergström (Heikki Silvennoinen) kumartuu keräämään lihansyöjän toukkia mehevästä raadosta. Samassa kännykkä soi, sillä kämppäkaverilla, kirurgi Lauri Mustosella (Mikko Kivinen) on polttava ongelma käsillä Helsingin Eirassa: asunnon vuokra uhkaa karata pilviin. Seurauksena on säntäilyä pusikossa – aidon puskafarssin tyyliin.

Tilanne kärjistyy, kun vuokranantaja, vääpeli John Molotov (Heikki Hela) tunkee mummonsa (Tuija Ernamo) kaverusten asuinkumppaniksi ja vaatii lyhyessä ajassa hullua summaa kohonneen vuokran takuuksi. Kapteeninkadun kuppikunta päättää laittaa yhden huoneista vuokralle. Eipä aikaakaan, kun oven takana kolkuttelee sisustaja/stailaaja Robban Malmberg (Timo Kahilainen), joka ilmiselvästi tykkää pojista. Huoneiston heteroherra, siis Mustonen, nousee takajaloilleen, mutta ei voi estää asioiden etenemistä.

Kummelin Jackpot (2006) oli kokemuksena ihan hillitön, laadukkaasti tehty kohellusfarssi, jonka biisit soivat viikkotolkulla päässä. Tampereen Teatterin näyttämöllä suosiota niittänyt Alivuokralainen on hivenen toisenlainen hupailu. Se on huumoriltaan tasaisempaa ja väistää hervottomimmat ylilyönnit, vaikka toki elokuva Jackpotin tapaan juhlii kansaan uppoavilla, helpoilla vitseillä. Trendikkäästi siinäkin nostetaan keskeiseksi teemaksi homous – kliseenä ja ennakkoluulona.

Viime aikojen elokuviin verrattuna Kummelien homotulkinta on kuitenkin varsin positiivinen, sillä siinä poikarakkaus perustuu vapaaehtoisuuteen. Alivuokralaisen liioitelluista homppelitulkkinnoista homot saavat kyllä kiittää itseään: mitäs huseeraavat hilpeästi trendikkäiden sisustus- ja stailausohjelmien tähtinä. Robbanin sisätilojen sisustustiimi onkin karrikoitu suoraan Fab Fivesta, ja diskoiluhetkuttelu muistuttaa ihanasti niitä villejä Village People -aikoja.

Timo Kahilainen on Robbanin roolissaan aika velmu ja hoitaa hahmonsa varsin tyylikkäästi. Kahilaisen olisi ollut helppoa lyödä hahmonsa yli oikein kunnolla, mutta hillitsee itsensä, mistä kiitos. Hahmo on toki kliseinen, mutta jollain tavalla myös sympaattinen – kaikessa ärsyttävyydessäänkin.

Jackpotin jälkeen sitä tavallaan yllättyy, että sekä Kahilaisesta että Silvennoisesta löytyy tasaisempikin näyttelijäilme. Pitkän linjan showmies Heikki Silvennoinen tekee hänkin rauhallisen, liioittelemattoman ja sympaattisen roolin nössönä hyönteistutkijana. Mikko Kivinen säilyttää kiitettävästi ilmeettömän asenteensa läpi elokuvan, ja Tuija Ernamoa on mukava nähdä pitkästä aikaa valkokankaalla. Mutta koska kyse on Kummeli-tuotannosta, tarvitaan luja annos myös karrikoituja hahmoja ja äkkivääriä käänteitä.

Alivuokralainen etenee suhteellisen yllätyksettömästi peruskomedian keinoin eteenpäin. Tilanteet pedataan huolellisesti ja siten, että katsoja osaa ennakolta jo kauhistua tulevia tilanteita, eikä itse tapahtumahetkellä enää oikein osaa iloisesti yllättyä. Muutama absurdi tilanne kuitenkin syntyy kuin puolivahingossa ja pyytämättä. Hauskaa, mutta ei hersyvää.

Tiedot

Kummeli – Alivuokralainen

ENSI-ILTA 12.09.2008

OHJAUS Matti Grönberg
KÄSIKIRJOITUS Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen
NÄYTTELIJÄT Heikki Silvennoinen, Mikko Kivinen, Timo Kahilainen, Heikki Hela, Tuija Ernamo, Mari Turunen, Ritva Jalonen, Jussi Lampi, Oiva Lohtander, Heikki Vihinen, Risto Korhonen, Jasper Pääkkönen, Leea Klemola, Juha Veijonen
TUOTANTO Markus Selin ja Jukka Helle / Solar Films Oy