musiikki näyttely elokuva teatteri & tanssi lapsille kirjallisuus tekijät haku
Kirjallisuus
ASUUKO NEITI TÖÖLÖSSÄ	Faktat	Lisää
Helsinki elokuvan muistissa Asuuko neiti Töölössä herättää sykähdyttävästi henkiin kotimaisen elokuvan kultakaudella, 1930-60 -luvuilla kiihkeänä sykkineen kinokaupungin, Helsingin. Samalla elokuvateos luotaa suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutosta, kaupungistumista ja sivuaa kiinnostavasti ajan suomalaista kulttuurihistoriaa. Outi Heiskasen ja Minna Santakarin nostalginen elokuvakirja sisältää runsaasti kiinnostavaa paikallishistoriaa. Kirja ei pyri olemaan kattava historiikki tai kansallisen elokuvan esittelyteos, vaan lähestyy Helsinkiä, kotimaista elokuvaa ja sen kirkkaita tähtiä valokuvien ja kiinnostavien tekstien kautta. Elokuvaan heijastuivat niin 30-luvun lopun nousukausi kuin toisaalta myös 40-luvun alun sodan syttyminen: sodan ankeutta pyrittiin helpottamaan kepeällä eskapismilla, joka suunnattiin ensisijaisesti kotirintamalle. Suomalaisen elokuvan nostalgisoinnin lisäksi elokuvakirja onnistuukin välittämään kattavan kuvan maan yhteiskuntapoliittisesta tilanteesta. Helsingin muuttuvaan kaupunkikuvaan lyö leimansa 1800-luvun lopun teollistuminen ja tämän synnyttämä maaltamuutto pääkaupunkiin, sekä myöhempi, sotien jälkeinen muuttoliike. Vaikka maaltamuuttajat sijoittuivat monille alueille Helsingissä, yksi suosituimmista asuinalueista oli työväenluokan Kallio sekä Sörnäinen, ylipäätään Pitkänsillan pohjoispuoli. Aaltoska orkaniseeraa tai Pekka ja Pätkä -elokuvissa Kallion pihat sykkivät lapsiperheiden vilkasta, ja usein ahdastakin elämää. Varoitellessaan kaupungin vaaroista kotimainen elokuva suosii kirjallisuudesta tuttua teemaa, jossa kaupunki on synninpesä, vaarallinen ja viettelevä. Maaseutu näyttäytyy taustalla puhtaana idyllinä, kuten elokuvassa Pikku-Matti maailmalla. Eräänlainen maaltamuuttajan selviytymistarina on Valentin Vaalan ohjaama Juurakon Hulda, joka on ehkä feministisin suomalainen elokuva. Elokuvassa luokkayhteiskunnan rajat tulevat selkeästi ilmi, ja taustalta löytyykin Juhani Tervapää -salanimellä kirjoittanut Hella Wuolijoki. Perheen taloudellinen tilanne pakottaa Huldan kaupunkiin leivän hakuun, ja tämä onnistuukin saamaan palvelijanpestin, johon ajan mukaan kuului palvelijanhuone omalla sisäänkäynnillä. Irma Seikkulan valloittava rooli opinnälkäisestä ja ministeriksi aikovasta naisesta innoitti esikuvan tavoin tuon ajan kanssasisaria. Kotimaiseen elokuvaan heijastuivat myös yhteiskunnan uudet tuulet. Taka-Töölössä kehitettiin uutta asumisen ilmettä 1930-40 -luvuilla modernisti ja funktionaalisesti. ”Nuori, moderni vaimo haluaa modernin kodin,” todetaan elokuvassa Isän vanha ja uusi. Töölöstä löytää kotinsa myös suomalainen perusperheidylli, Suomisen perhe. Elokuvakirja Asuuko neiti Töölössä on samalla luja tietopaketti kaupunkiarkkitehtuurista, mutta se ei ole pelkkää rakennustaiteen esittelyä. Heiskanen ja Santakari ovat maustaneet kirjan kiinnostavilla tähtitarinoilla ja detaljeilla. Osansa saavat kansan rakastama tähtipari Ansa Ikonen ja Tauno Palo, jotka usein myös tosielämässä yhdistettiin toisiinsa sekä Tulenkantajain ihailemat nuoret elokuvaohjaajat Valentin Vaala ja Teuvo Tulio. Komeissa kuvissa syttyvät kauniit ja ihaillut tähdet Helena Karasta Regina Linnanheimoon. On hienoa, että kirjassa tallennetaan suomalaiseen muistiin myös lupaavan elokuvatähden, nuorena onnettomuudessa menehtyneen Sirkka Sarin traaginen kohtalo. Monien tarinoiden lomassa kerrotaan elokuvallisena sivujuonteena helsinkiläisestä kaunottaresta ja hyväntekijästä Aurora Karamzinista sekä esitellään Suomen ensimmäinen naisohjaaja, Glory Leppänen. Kirsi Raitaranta	Outi Heiskanen, Minna Santakari: ASUUKO NEITI TÖÖLÖSSÄ? Elämää elokuvien Helsingissä Filmaattinen matkaopas kuvitteellisten helsinkiläisten todellisille asuinsijoille. Kustannusosakeyhtiö Teos. 192 sivua. 250 x 300 mm. Grafia ry valitsi elokuvakirjan Vuoden Huiput 2004 shortlistalle, jolle on listattu vuoden kymmenen parasta julkaisua. Lisäksi Suomen kirjataiteen komitea nimesi teoksen vuoden 2004 kirjavalioihin. Elokuvakirjan graafinen suunnittelu Ilona Ilottu ja Petri Salmela / DOG Design. Ilmestynyt 21.10.2004	KUURI   PÄÄSKYNEN JA LEPAKKO   KYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ ANNAMME LAPSILLE NIMET   KULTAISET TIKAPUUT   MINKÄ TIETÄMINEN ON IHMISELLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ   PÖLKKY   ILMESTYS   TULE HYVÄ   RUNOKUU 2007   NAISEN PAIKKA   VARMAT TAPAUKSET   MERKKI   LASISILMÄ   MEHILÄISPAVILJONKI   PIMEÄ TAVARAJUNA   RUNOKUU   ASUUKO NEITI TÖÖLÖSSÄ Arkisto

©lasipalatsi.fi, flammable.biz